Kolmannen päivän ohjelmaa

Tänään pääsin heti aamusta osallistumaan mukaan hienomotoristen taitojen testaukseen (Hamat), joka teetetään arviointijaksolla oleville opiskelijoille. Koulussa on muutama opettaja, jotka ovat käyneet testaukseen liittyvän koulutuksen ja saavat sitä kautta pätevyyden testejä pitää. Testi sisälsi eri osioita, jotka mittaavat opiskelijan hienomotorisia taitoja. Testien kautta arvioidaan opiskelijoiden soveltuvuus ammatilliseen koulutukseen ylipäänsä ja sitä kautta soveltuvuutta myös eri koulutusaloilla tarvittaviin valmiuksiin.

Tulokset jaetaan myöhemmin opiskelijalle ja arviointijaksosta vastaaville työntekijöille. Tärkeimmälle sijalle nousee kuitenkin työvoimatoimisto, joka tekee päätöksiä arviointijakson jälkeen, onko opiskelija soveltuva ammatilliseen (erityis)koulutukseen. Omasta mielestäni testi vaikutti vaativalta, etenkin osioissa joissa mitataan nopeutta ja tarkkuutta. Kävimme arviointikriteerit opettajan kanssa läpi ja ne vaikuttivat kovin ankarilta. Mietin, mitenköhän meidän opiskelijamäärän kävisi, jos kaikki opiskelijat valittaisiin koulutukseen kyseisten kriteerien kautta... Tässä oppilaitoksessa pidetään selkeästi tiettyä tasoa yllä ja tähtäimenä on saada opiskelija valmistumaan ammattiin ja sijoittumaan sen jälkeen avoimille työmarkkinoille.

Aamupäivänä syntyneitä ajatuksia tuki myös tapaaminen oppilaitoksen psykologin kanssa. Psykologi vahvisti epäilyni todeksi, eli kehitysvammaiset sijoittuvat pääosin suoraan työkeskuksiin. Tämän oppilaitoksen opiskelijoiden keskeiset haasteet löytyvät lievistä oppimisvaikeuksista sekä mielenterveysongelmista. Psykologit tekevät testejä vain tarvittaessa, pääosin heidän työnkuvansa koostuu henkilökunnan konsultoinnista, opiskelijoiden ohjauskäynneistä ja jonkin verran myös eri opiskelijaryhmien vetämisestä.

Bugenhagenissa toimii 5 eri psykologia, jotka löytyvät kaikki samalta käytävältä. Sain sellaisen vaikutelman,että he tekevät paljon työtä myös keskenään ja vastaavat myös paljon henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä. Tämä on varmasti tärkeää kun ajattelee, että "trainerit" ovat usein ammatillisen koulutuksen käyneitä, eikä heillä ole erityisopettajakoulutuksen tuomaa tietoutta erityisopiskelijoiden tarpeista.

Loppupäivän vietin liiketalouden valmentavassa koulutuksessa. Opiskelijat pyörittivät kuviteltua yritystä, johon heidän harjoituksensa liittyivät. Homma näytti toimivan kuin itsekseen. Opiskelijoille oli selkeästi muodostunut rutiini toimintatavoista, opettajan ei juurikaan tarvinnut heitä auttaa. Ainoastaan sanakirjana, kun emme opiskelijoiden kanssa keksineet mitä versandabteilung on englanniksi. Jaa, dispatch department, eli lähettämö... Taas olen oppinut yhden sanan lisää :-)

Paula, Kiipulan ammattiopisto