Asiakirja1

 

Todella mielenkiintoinen tutustuminen Amsterdamin hienoon opas- ja avustajakoira kouluun. Geleidehond (http://www.geleidehond.nl/english-page/) on kouluttanut koiria näkövammaisille jo 80 vuotta. Koirakoulu on perustettu vuonna 1935 ja siellä on koulutettu yli 5000 koiraa eri puolille Hollantia. Koulu on viimeisen päälle hieno ja nykyaikainen moderneine sisustuksineen mm. Hollannin kuninkaallakin on yksi koulun koirista omistuksessaan. (http://www.royalpress.nl/categories.php?cat_id=1780&sessionid=smkdcarv0bajgceqhgiqbnu5j1)

Koululla on henkilöstöä yli 70 työntekijää, 500 vapaaehtoista, kouluttajalta vaaditaan vähintään kahden vuoden koiran koulutustaito sekä ihmisten kohtaamisen taito, joka on vaativa yhdistelmä. Koululla koulutetaan opaskoiria mm. näkövammaisille, autisteille, dementoituville, mielenterveyskuntoutujille erityisesti traumatisoituneille henkilöille suojelemaan ja turvaamaan, sekä täällä koulutetaan myös avustajakoiria liikuntavammaisille henkilöille. Täällä on meneillään myös 2 vuotta kestävä tutkimus, jossa koiria koulutetaan tunnistamaan syöpä ihmisestä.

Koirille voidaan opettaa monenlaisia tehtäviä, ja jokainen koira koulutetaankin juuri kyseisen käyttäjän tarpeita vastaavaksi.

 

Autismi avustajakoirat on koulutettu auttamaan vammaisia ​​ohjaaja elämään itsenäisesti. Monet autismi avustajakoirat on koulutettu kuten opaskoirat. Koira voi auttaa autistista henkilöä kohtaamaan visuaalisia ärsykkeitä, etsimään kohdennettuja paikkoja, auttaa löytämään paikkoihin eli navigoimaan sekä tarjoaa kohdennettuja lämpö ja syvä paine hoitoa rauhoittamaan autistista henkilöä nukkumaan tai rauhoittumaan. Autisti koira auttaa myös sosiaalistumisessa. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti koulutetut palveluskoirat voivat auttaa vähentämään ahdistusta ja vahvistamaan sosiaalisia taitoja autismia sairastavilla lapsilla. Tutkijat havaitsivat, että koirilla on selvä vaikutus lasten stressihormonitasoihin, kertoo Sciencedaily.com -sivusto. Tulokset voivat tarjota suhteellisen yksinkertaisen ratkaisun, jolla voidaan auttaa autistisia lapsia ja heidän perheitään selviämään tämän haastavan kehityshäiriön kanssa.

Psyykkistä tukea tarvitsevalle ihmiselle koira voidaan kouluttaa hyvin erilaisiin tilanteisiin kuten traumatisoituneen henkilön yölliset paniikkikohtaukset tai painajaiset, jolloin koira voi herättää ihmisen ja mennä hänen viereensä rauhoittamaan. Tai koira voidaan kouluttaa rankan koulukiusaamisen kohdanneelle lapselle turvaamaan hänen selviytymistään koulussa ja arjen tilanteissa – aivan uskomattoman fiksua!!! – tästä on nyt hyvää näyttöä. (lapsi, jota oli kiusattu pahoin koulussa-eikä suostunut menemään enää sosiaalisiin tilanteisiin - hän sai avustaja koiran ja koulu menestys sekä luottamus omaan itseen kasvoivat niin, että hän pystyi palaamaan kouluun – huikeaa)

Alzheimer tautia sairastavalle koira voi olla arjen toimissa muistin apuna ja ystävänä. Liikuntavammaiselle koira voidaan kouluttaa hyvin moniin eri tehtäviin, kuten avaamaan ovia, laittamaan pyykkiä pyörätuolin vetämistä, tavaroiden nostamista ja siirtämistä, ovien avaamista ja sulkemista, valojen, sytyttämistä/sammuttamista, kävelevän käyttäjän tukemista kävellessä ect.

Jotta koiran saa, on henkilö joutunut tekemään aika ison paperisodan, koira maksaa noin 30 000 €. Kun avustettava saa koiran hän totuttelee ja opettelee koiran kanssa elämistä Geleidehonden tiloissa, jossa on hotellitasoinen majoitus (upeat, kauniit ja esteettömät tilat – istutuksineen, apuvälinen)

Koululla on myös simulaattori, jossa voi kokeilla näkövammaisena opaskoiran ohjattavana olo. VAU!

 

Huikea paikka, tässä on meille Suomeen hyvä malli! 

 

Minun uskontoni on ystävällisyys. (Dalai-lama)

Sosiaalityöntekijä ja Gestalt-eli hahmoterapeutti Ellen Neuven haastattelu. Hän työskenteli Hollannissa 10 vuotta väkivaltaisten miesten vankilan psykiatrisella osastolla ensimmäisenä naisena. Vankilassa tyypillistä oli että asiakkaan ongelmien ympärille muodostui useiden viranomaistahojen verkosto ilman, että asiakasta kuultiin riittävästi. Vankila työssä korostui viranomaisista lähtevän verkostotyön tarve, johon asiakkaan yhteistyö sekä hänen luonnollisten verkostojen mukaan kutsuminen olisi erittäin perusteltua, kun pyritään saamaan aikaan muutos asiakkaan elämäntilanteessa.  Työ oli erittäin raskasta, mutta antoisaa. Tällä hetkellä Helene toimii Sonnehoven maatilalla sosiaalityöntekijänä ns. ”yleisnaisjantusena”. Ellenillä on myös neljän kasvattilasta kotonaan, kaikilla lapsilla on traaginen menneisyys (lue huumeriippuvaisten prostituoitujen lapsia, jotka huostaan otettu sosiaalitoimen psta). Lapsien kehitys on ollut haastavaa ja vahvaa arkikuntoutus osaamista vaativaa. Nyt nuorin lapsista on 15 vuotias ja vanhin on 23 vuotias poika, kaikilla on edelleen suuria psykososiaalisia ongelmia elämässään edelleen. Traagista.

Hahmoterapeuttina Ellen pitää toiminnassaan päähuomion nykyisyydessä, tässä ja nyt. Nykyhetkessä ihmisellä on muistonsa, ilonsa, toiveensa, fantasiansa, murheensa ja pelkonsa, jotka usein valtaavat mielen, ja tuottavat huolta, ahdistusta ja riittämättömyyden tunteita. Ihminen elää usein vanhojen tottumustensa ja uskomustensa ohjaamana. Hän murehtii mennyttä tai on huolissaan tulevasta. Hän murehtii mennyttä tai on huolissaan tulevasta. Tämä sitoo energiaa, ja vie huomion pois tästä hetkestä. Huoli ja ahdistus ilmenevät psyykkisinä ongelmina, fyysisinä kiputiloina ja sairauksina. Ellen avustaa asiakastaan oivaltamisen ja tietoisuuden tiellä. Hänen tarkoituksenaan on tukea ja rohkaista asiakasta, kun tämä ottaa askeleita kohti uutta ja tutkimatonta.

Ellen on myös Buddhalainen ja hän kuvaa buddhalaisuutta ainoana ja ehdottomasti verettömänä, suvaitsevaisena ja vapaamielisimpänä uskomusjärjestelmänä, jossa opetetaan yleismaailmallista sääliä ja ihmisrakkautta sekä uhrautuvuutta. Tätä ajattelua hän hyödyntää niin elämässään kuin työssään.

 

Zen-buddhalaisuus (1100-luvulla Kiinasta) on ateistinen, jossa ei ole taas mitään palvonnan kohdetta, sillä totuus löytyy jokaisen omasta sisimmästä, se täytyy löytää itse ja siinä päästän älyllisen oivalluksen kautta suoraan yhteyteen todellisuuden/valaistumisen kanssa (SATORI). Zen-ajattelun mukaan arkiset askareet ovat merkityksellisiä ja niiden suorittamiseen tulee keskittyä.

Valaistumisen tiellä mielen tilaa tyhjentää, keskustellaan Buddha opettajan kanssa sekä tutkitaan ns koani tarinoita (KOANIT), jotka ovat ns paradoksaalisia kysymyksiä, joiden tarkoituksena on osoittaa loogisen ja dualistisen ajattelun rajallisuus mahdottomilta tuntuvissa ongelmissa.

Esimerkki koan; "millainen ääni syntyy kahta kättä taputtaessa entä millainen ääni syntyy yhtä kättä taputettaessa?"  Zen harjoituksessa on siis täysin tarpeetonta yrittää luoda oikeaa vastausta ajattelulla.

Tässä tämän matkan yhteenveto, Working Aboard matka on ollut hieno ja kannustava kokemus  

● Hollannissa Green care farmeja on ympäri Hollantia ja toiminta on edistyksellistä verrattuna Suomeen.  

● Kaikissa tutustumiskohteissa ja tapaamisissa oli luonnollinen, rauhallinen ja tervetullut olo

● Matkalta sain paljon onnistumisen tunnetta ja oivalluksia niin omaan itseen kuin työhöni liittyen

● Tutustumiskohteissa vallitsi avoin, ystävällinen, kiireetön ja ihmisiä ja eläimiä sekä luontoa kunnioittava malli, joka perustuu perusasioihin, jotka tulisivat aina muista jokapäiväisessä toiminnassamme!

Ystävällisesti
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College

26. – 27.11.2015

De Paardenmaat, Arnhem, Hollanti

De Paardenmaat on Piet Nibbelink (s-54) on hollantilaisen hevostaitokouluttajan hevostila. Hän työskenteli biologian- ja fysiikanopettajan ammatissa, kunnes hevoset veivät miehen sydämen kokonaan. De Paardenmaatissa toiminta perustuu pitkälti hevosen kehonkieleen ja sen ymmärtämiseen. Tilalla on ns "Paddock Paradise-konsepti", jossa hevosilla on vapaa liikkuminen 2,5 hiekoitettu kuja, jossa ne voivat vapaasti liikkua koko päivän. Konsepti perustuu villihevosten tutkittuun käyttäytymiseen ja kengättömyyteen (Jaime Jackson). Tarjoamalla kesyhevoselle mahdollisimman lajinmukaisen elinympäristön se pysyy terveenä, pitkäikäisenä, hyvinvoivana ja tyytyväisenä. Tilan viikko - ohjelmaan kuuluu mm. tuntiopetusta lapsille ja aikuisille. Tallilla käy myös joka viikko kehitysvammaisten aikuis- ja lapsiryhmiä opiskelemassa ja työskentelemässä hevosten kanssa.

Piet ja Wilma (vaimo) opettavat vuorovaikutustaitoja hevosten ja oman menetelmänsä avulla myös yritysjohtajille ja työyhteisöille. Olen tutustunut Pietin toimintaa Suomessa joka vuosi kun hän on käynyt Suomessa (vuodesta 2000) pitämässä hevostaitokoulutusta.

Zorgboeren, Arnhem, Hollanti

Zorgboeren on Green Care -maatila, joka toimii yhteistyössä De Paardenmaatin kanssa. Tilalla kuntoutetaan kehitysvammaisia lapsia ja nuoria. Myös vanhuksille tarjotaan virkistys- ja päivätoimintaa. Kuntouttavasta hevostoiminnasta vastaavat De Witin sisarukset, joista toisen vastuualueena ovat lapset ja toisen aikuiset. Sain tutustua tilaan Sieka De Witin (sairaanhoitaja) sekä kuntoutujien ohjauksessa. Nuoremmat asiakkaat tulevat viikonloppuisin ja he ovat 6-12 vuotiaita, monet autisteja ja kehitysvammaisia. He asuvat kotonaan ja käyvät pari kertaa viikossa Zorgboerenissa.

Tilalla työskentelee 5-6 avustajaa, joista osa on vapaaehtoisia työntekijöitä, osa harjoittelijoita. Asiakkaat hoitavat hevosten lisäksi tallia, piha-alueita ja pieniä puutarhaviljelyksiä. Yhteistyö De Paardenmaatin kanssa on jatkunut jo 10 vuotta. Vastaavaa yhteistyötä Hollannissa on vain parilla tilalla, tosin Zorgboeren ketjun tiloja on useita satoja ympäri Hollantia. Yksiköt ovat usein pieniä puutarhaviljelyksiä tai toimivat esim. maatilojen yhteydessä, kuten aiemmassa paikassa Zonnehovessa, jossa tutustuin toimintaan  edellisellä viikolla.

Sairasvakuutus maksaa asiakkaiden kuntoutuksen, vaikkakaan kaikilla palvelua tarjoavilla henkilöillä ei ole varsinaista terveydenhoitoalan koulutusta. Hollannin malli vaikuttaa monella tapaa väljemmältä ja Green Care –ajattelu tuntuu olevan Hollannissa aivan eri tasolla kuin Suomessa.

Ystävällisesti

Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College

VL:

Ystävällisesti
Anu
***************
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College
+35840-5173104
Pl 46 (Mannilantie 27-29)
04400 Järvenpää
Finland
**************

---

Lähettäjä: Kaskisuo Anu
Lähetetty: 27. marraskuuta 2015 3:22
Vastaanottaja: wavalmennus.ameo14@blogger.com
Aihe:

 

26. – 27.11.2015

De Paardenmaat, Arnhem, Hollanti

De Paardenmaat on Piet Nibbelink (s-54) on hollantilaisen hevostaitokouluttajan hevostila. Hän työskenteli biologian- ja fysiikanopettajan ammatissa, kunnes hevoset veivät miehen sydämen kokonaan. De Paardenmaatissa toiminta perustuu pitkälti hevosen kehonkieleen ja sen ymmärtämiseen. Tilalla on ns "Paddock Paradise-konsepti", jossa hevosilla on vapaa liikkuminen 2,5 hiekoitettu kuja, jossa ne voivat vapaasti liikkua koko päivän. Konsepti perustuu villihevosten tutkittuun käyttäytymiseen ja kengättömyyteen (Jaime Jackson). Tarjoamalla kesyhevoselle mahdollisimman lajinmukaisen elinympäristön se pysyy terveenä, pitkäikäisenä, hyvinvoivana ja tyytyväisenä. Tilan viikko - ohjelmaan kuuluu mm. tuntiopetusta lapsille ja aikuisille. Tallilla käy myös joka viikko kehitysvammaisten aikuis- ja lapsiryhmiä opiskelemassa ja työskentelemässä hevosten kanssa.

Piet ja Wilma (vaimo) opettavat vuorovaikutustaitoja hevosten ja oman menetelmänsä avulla myös yritysjohtajille ja työyhteisöille. Olen tutustunut Pietin toimintaa Suomessa joka vuosi kun hän on käynyt Suomessa (vuodesta 2000) pitämässä hevostaitokoulutusta.

Zorgboeren, Arnhem, Hollanti

Zorgboeren on Green Care -maatila, joka toimii yhteistyössä De Paardenmaatin kanssa. Tilalla kuntoutetaan kehitysvammaisia lapsia ja nuoria. Myös vanhuksille tarjotaan virkistys- ja päivätoimintaa. Kuntouttavasta hevostoiminnasta vastaavat De Witin sisarukset, joista toisen vastuualueena ovat lapset ja toisen aikuiset. Sain tutustua tilaan Sieka De Witin (sairaanhoitaja) sekä kuntoutujien ohjauksessa. Nuoremmat asiakkaat tulevat viikonloppuisin ja he ovat 6-12 vuotiaita, monet autisteja ja kehitysvammaisia. He asuvat kotonaan ja käyvät pari kertaa viikossa Zorgboerenissa.

Tilalla työskentelee 5-6 avustajaa, joista osa on vapaaehtoisia työntekijöitä, osa harjoittelijoita. Asiakkaat hoitavat hevosten lisäksi tallia, piha-alueita ja pieniä puutarhaviljelyksiä. Yhteistyö De Paardenmaatin kanssa on jatkunut jo 10 vuotta. Vastaavaa yhteistyötä Hollannissa on vain parilla tilalla, tosin Zorgboeren ketjun tiloja on useita satoja ympäri Hollantia. Yksiköt ovat usein pieniä puutarhaviljelyksiä tai toimivat esim. maatilojen yhteydessä, kuten aiemmassa paikassa Zonnehovessa, jossa tutustuin toimintaan  edellisellä viikolla.

Sairasvakuutus maksaa asiakkaiden kuntoutuksen, vaikkakaan kaikilla palvelua tarjoavilla henkilöillä ei ole varsinaista terveydenhoitoalan koulutusta. Hollannin malli vaikuttaa monella tapaa väljemmältä ja Green Care –ajattelu tuntuu olevan Hollannissa aivan eri tasolla kuin Suomessa.

Ystävällisesti

Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College

Tässä vielä kuva oppaastani. Seinällä kuvia erilaisista avutsajakoirista. Alkuaikoina he kouluttivat löytökoiria, nykyään koirat ovat pääasiassa Labradornoutajia  ja kultaisianoutajia, joita he itse kasvattavat.
Tässä kuva myös kuninkaankin testaamaa simulaattorista (2 viikkoa sitten otettu käyttöön), siinä voi mm. kokeilla  näkövammaisena liikkumista koiran kanssa.

Ystävällisesti
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College

Todella mielenkiintoinen tutustuminen Amsterdamin hienoon opas- ja avustajakoira kouluun. Geleidehond (http://www.geleidehond.nl/english-page/) on kouluttanut koiria näkövammaisille jo 80 vuotta. Koirakoulu on perustettu vuonna 1935 ja siellä on koulutettu yli 5000 koiraa eri puolille Hollantia. Koulu on viimeisen päälle hieno ja nykyaikainen moderneine sisustuksineen mm. Hollannin kuninkaallakin on yksi koulun koirista omistuksessaan. (http://www.royalpress.nl/categories.php?cat_id=1780&sessionid=smkdcarv0bajgceqhgiqbnu5j1)

Koululla on henkilöstöä yli 70 työntekijää, 500 vapaaehtoista, kouluttajalta vaaditaan vähintään kahden vuoden koiran koulutustaito sekä ihmisten kohtaamisen taito, joka on vaativa yhdistelmä. Koululla koulutetaan opaskoiria mm. näkövammaisille, autisteille, dementoituville, mielenterveyskuntoutujille erityisesti traumatisoituneille henkilöille suojelemaan ja turvaamaan, sekä täällä koulutetaan myös avustajakoiria liikuntavammaisille henkilöille. Täällä on meneillään myös 2 vuotta kestävä tutkimus, jossa koiria koulutetaan tunnistamaan syöpä ihmisestä.

Koirille voidaan opettaa monenlaisia tehtäviä, ja jokainen koira koulutetaankin juuri kyseisen käyttäjän tarpeita vastaavaksi.

 

Autismi avustajakoirat on koulutettu auttamaan vammaisia ohjaaja elämään itsenäisesti. Monet autismi avustajakoirat on koulutettu kuten opaskoirat. Koira voi auttaa autistista henkilöä kohtaamaan visuaalisia ärsykkeitä, etsimään kohdennettuja paikkoja, auttaa löytämään paikkoihin eli navigoimaan sekä tarjoaa kohdennettuja lämpö ja syvä paine hoitoa rauhoittamaan autistista henkilöä nukkumaan tai rauhoittumaan. Autisti koira auttaa myös sosiaalistumisessa. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti koulutetut palveluskoirat voivat auttaa vähentämään ahdistusta ja vahvistamaan sosiaalisia taitoja autismia sairastavilla lapsilla. Tutkijat havaitsivat, että koirilla on selvä vaikutus lasten stressihormonitasoihin, kertoo Sciencedaily.com -sivusto. Tulokset voivat tarjota suhteellisen yksinkertaisen ratkaisun, jolla voidaan auttaa autistisia lapsia ja heidän perheitään selviämään tämän haastavan kehityshäiriön kanssa.

Psyykkistä tukea tarvitsevalle ihmiselle koira voidaan kouluttaa hyvin erilaisiin tilanteisiin kuten traumatisoituneen henkilön yölliset paniikkikohtaukset tai painajaiset, jolloin koira voi herättää ihmisen ja mennä hänen viereensä rauhoittamaan. Tai koira voidaan kouluttaa rankan koulukiusaamisen kohdanneelle lapselle turvaamaan hänen selviytymistään koulussa ja arjen tilanteissa – aivan uskomattoman fiksua!!! – tästä on nyt hyvää näyttöä. (lapsi, jota oli kiusattu pahoin koulussa-eikä suostunut menemään enää sosiaalisiin tilanteisiin - hän sai avustaja koiran ja koulu menestys sekä luottamus omaan itseen kasvoivat niin, että hän pystyi palaamaan kouluun – huikeaa)

Alzheimer tautia sairastavalle koira voi olla arjen toimissa muistin apuna ja ystävänä. Liikuntavammaiselle koira voidaan kouluttaa hyvin moniin eri tehtäviin, kuten avaamaan ovia, laittamaan pyykkiä pyörätuolin vetämistä, tavaroiden nostamista ja siirtämistä, ovien avaamista ja sulkemista, valojen, sytyttämistä/sammuttamista, kävelevän käyttäjän tukemista kävellessä ect.

Jotta koiran saa, on henkilö joutunut tekemään aika ison paperisodan, koira maksaa noin 30 000 €. Kun avustettava saa koiran hän totuttelee ja opettelee koiran kanssa elämistä Geleidehonden tiloissa, jossa on hotellitasoinen majoitus (upeat, kauniit ja esteettömät tilat – istutuksineen, apuvälinen)

Koululla on myös simulaattori, jossa voi kokeilla näkövammaisena opaskoiran ohjattavana olo. VAU!

 

Huikea paikka, tässä on meille Suomeen hyvä malli!  

Ystävällisesti
Anu
***************
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College
+35840-5173104
Pl 46 (Mannilantie 27-29)
04400 Järvenpää
Finland
**************

Tänään siirryin Amsterdamin keskustan laidalle – paikaan nimeltä Amstelveen. 

Tuntuu todella yksinäiselle ja autiolle olla suuressa kaupungissa yhteisöhoidollisen farmin jälkeen. Ymmärrän miltä laitostuneesta ihmisestä tuntuu. Farmi oli niin turvallinen ja aikataulutettu kahvi ja ruokatauoin turvallisine ihmisineen. Maistelen laitostumista hieman, koska se sana kuvaa vahvasti paikkaa jossa vietin edellisen viikkoni. Farmilla kuntoutuja tottuu elämään kontrolloidussa ympäristössä. Siellä kuntoutuja saa ja voi odottaa saavansa ruokaa säännöllisesti ja paikalla ovat tutut ihmiset ja olo tuntuu mukavalta. Siinä on omat riskinsä ihminen enää osaa toimia itseohjautuvasti tai halua palata kotiin tai normaalielämään. Laitostumisella tarkoitetaan siis lähinnä sitä, että ihminen sopeutuu elämään laitoksessa.  Yhteisössä muodostuu läheisiä ihmissuhteita, jotka ovat tukena ja turvana muutoksessa. Suhteet luovat turvallisuutta ja luottamista. Toisaalta yhteisöllisyys on tasapainoilua omien tarpeiden ja yhteisön vuorovaikutuksen ja toimintojen välillä.

No asioilla on aina monta puolta. Joskus kuntoutuja tarvitsee vahvan yhteisön tuen ympärilleen.

Huomenna uudet kujeet eli pääsen tutustumaan KNGF Geleidehonden (The Royal Dutch Guide Dog Foundation). He eivät tavalliset ota vierailijoita vastaan, mielenkiintoista päästä tutustumaan avutaja koirien koulutukseen.

Ystävällisesti
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College

Ensimmäinen viikko takana toinen viikko alkaa. Aika on mennyt todella nopeasti ja opittukin on jotain. Kun alunperin kuulin, että asun tällä farmilla, en innostunut siitä yhtään. En uskonut, että oppisin tai saisin riittävästi omaa aikaa. Jännitin alussa myös aika paljon englannin kieli taitoani.  Ekoina päivinä tuntuikin, että en osannut mitään mm. hevosen hoitoon liittyviä perus asioitakaan, mitkä aiemmin ovat sujuneet ihan luonnostaan.

Nyt viikon lopussa olen kuitenkin tyytyväinen, että olen asunut täällä farmilla. Kuitenkin viikko on ihan tarpeeksi pitkä aika farmiin tutustumiseen. Osallistumalla ja tekemällä todellakin oppii ja tutustuu uusiin ihmisiin.

Minulla on vaihtunut eri ohjaajat, välillä työntekijät ja välillä asiakkaat ovat ohjanneet minua farmin toimissa. Toisaalta olisin toivonut, että minulla olisi ollut oma ohjaaja, joka olisi selkeämmin perehdyttänyt minua kuntoutuskäytänteistä. Tämän takia jouduinkin olemaan melkein aina eri henkilön matkassa, joka myös sekavoitti alkua entisestään, kun eri ihmiset neuvovat kuitenkin aika erilailla. Toisaalta näin hyvinkin erilaisia tapoja toimia ja ihmisiä, joka on toki rikkaus.

Monesti aika on käynyt pitkäksi, kun kaikkeen toimintaan ei voi osallistua. Joka tapauksessa olen tykännyt tästä farmivierailusta ja suosittelen myös muillekin. Ihania ihmisiä ja eläimiä. Kaiken kaikkiaan kiinnostava kokemus. Tänään aivan ihana kuntoutuja  pyysi  minua kahville, olin aivan otettu ja meillä oli oikein mukavat keskustelut kahviossa. Englanninkielen kannat  alkavat vetristymään, kun vain mongertaa riittävästi.

Huomenna jatkan uuteen paikkaan Amsterdamiin tutustumaan avustajakoirien koulutukseen. 

Näiden kuvien liittäminen on työlästä ja laataantuminen hidasta. Sääli. kuvat kertoisivat niin paljon...

Ystävällisesti
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College
*

22.11.15
Kuten tämä Zonnehove, niin myös  useimmat Care Farm – tilat ovat lähteneet liikkeelle puhtaasti maataloudesta ja vasta myöhemmin kehittäneet toimintaa hoivamaatilan suuntaan. Hollannissa on vastaavia  tiloja on noin 1400 kpl. Tyypilliset Care farm-tilat ovat monialaisia tiloja. Tämä on ns maidontuontanto ja viljatila, joiden osuus on tosin vähäinen. Usein eläimiä hyödynnetään tiloilla myös hoivatoiminnassa. Care farm:eilla tapahtuvan toiminnan on todettu tuovan asiakkaille usein lisää sosiaalisia kontakteja, tunteen tekevänsä hyödyllistä työtä, mahdollisuuden oppia uusia taitoja sekä selkeää päiväjärjestystä. Hoivatilalla vietetty päivä vie myös potilaan ajatukset pois omista rajoituksistaan ja keskittyy asioihin, jotka ovat hänelle mahdollisia joko fyysisesti tai henkisesti. Erityisesti toiminnassa korostuvat tunne tarkoituksen mukaisesta, hyödyllisestä tekemisestä eri aktiviteettien kautta sekä sosiaalisuus ja osallisuus.


Aktiviteetit hoivatiloilla ovat tarkoituksenmukaisia: kasvatetaan vihanneksia, ruokitaan eläimiä jne. Työn tulokset ovat myös asiakkaiden nähtävissä. Ehdottoman keskeistä alan tuotekehityksessä on myös muistaa toiminnan sosiaalisuus. Se on usein tärkeämpää asiakkaille kuin itse tilaympäristö. Luonto ja maatila tarjoavat yksinkertaisesti ympäristön sosiaaliselle toiminnalle.


Hollannissa on vuodesta 2005 ollut käytössä Personal Budget-järjestelmä, eli asiakas tai hänen omaisensa voivat itse valita, minkälaiseen kuntouttavaan toimintaan haluavat mukaan. Toiminnan toteuttaja saa tätä kautta asiakkaasta riippuen noin 50-80€/päivä aktiviteettien järjestämisestä. Tämän muutoksen myötä Green Care -toiminta laajeni maassa merkittävästi. Lähiaikoina uusi muutos on tulossa. Asiakkaiden hoivabudjetti siirtyy kuntien kautta jaettavaksi kansallisen hallinnon sijaan. Samalla julkisia rahoja mm. Green Care-toimintaan tultaneen leikkaamaan noin 25%. Yleisesti ottaen tällä hetkellä hoivapuolen Green Care yritys voi saada maksun asiakkaistaan seuraavien tapojen kautta:  AWBZ Zin (vakuutusjärjestelmä, jonka kautta osa Hollannin asukkaiden sosiaalisturvasta koostuu)  PGB (personal budget)  Provincal Youthcare budget ("maakunnittainen" nuorisotyön budjetti)  Municipality (WMO) Law Social Support (kuntien kautta, laki sosiaalituesta määrää kuntia järjestämään tiettyjä palveluita)  Healthcare insurance (terveydenhuollon vakuutukset, joita yksityiset henkilöt ovat ottaneet)  Yksityiset henkilöt maksavat palveluista itselleen/omaisilleen. Tämän osuus on jatkuvasti lisääntymässä. Tällä hetkellä noin 45% hoivatiloista saa maksun henkilökohtaisen budjetin (PGB) kautta. Hollannissa on myös olemassa Green Care/Care farming koulutus, jossa yhdistyvät yrittäjäkoulutus sekä terveydenhuollon/Green Care koulutus. AMK-tason koulutus kestää 4 vuotta, ammatillisen puolestaan 2 vuotta. Itävallassa (University of Vienna) on myös käynnissä master-tason Green Care koulutusohjelma.


Asiakkaina tilalla on lähinnä kehitysvammaisia sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Tilalla työskentelee ympärivuorokautisesti lähinnä hoitoalan koulutuksen saaneita, koska osa asiakkaista myös asuu tilalla (max 6kk). Osa asiakkaista taas osallistuu tilan töihin päivätoiminnan muodossa (3-5pv/vko). Lisäksi tilalla työskentelee maatalousalan ammattilaisia. Voidakseen työskennellä ammattimaisemmin asiakasryhmien kanssa, he ovat lisäksi suorittaneet joko Green Care tutkinnon, tai muuta asiakkaiden ohjaukseen liittyvää koulutusta. Green Care –tutkinnon sisältöön kuuluu sekä maatalous- että sosiaali- ja terveysalan aiheita.


Asiakkaiden kuntoisuuden tilaa arvioidaan 6 viikon välein. Työntekijät kokoontuvat aamuisin arvioimaan, millainen vointi kullakin asiakkaalla on ja millaisiin töihin hänen olisi mahdollista osallistua. Asiakkaat tulevat tilalle yleensä lähetteellä, jos ovat itse sitä mieltä, että kyseinen toiminta vaikuttaa sopivalta. Valtio korvaa vielä tällä hetkellä toiminnan kustannukset henkilökohtaisen budjetin (PGB) kautta.


Zonnehove tarjoaa asiakkailleen sekä asumispalveluita että päivätoimintaa. Päivätoimintana voidaan toteuttaa erilaisia maatilan töitä (esim. kasvimaan- ja puutarhanhoitoa, eläinten hoitamista tai rakennus- ja korjaustöitä). Tilan töitä jaettaessa otetaan huomioon jokaisen mieltymykset. Siten motivaatiokin pysyy korkeammalla. Maatilalla toimii myös kauppa, josta paikalliset ihmiset voivat käydä ostamassa maatilan tuotteita.

Ystävällisesti

Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College

21.11.15

Sopeutumista ja kasvukipuja

Tänään oli kuudes työpäivä, uupumus meinaa painaa päälle. Ihmiset ovat kyllä ystävällisiä, mutta yllättävän raskasta on kommunikoida englannilla ja olla ystävällinen tai kohtelias kokoajan. Todella tärkeää on vain vetäytyä omaan rauhaan ja ihanaa kun on kirja ja tietokone....

Täällä ei ole varsinaisesti yhtään valmistauduttu vierailuuni, soluttaudun vain joukkoon. Mukavia ja ystävällisiä ovat kaikki, mutta silti tänään oli sellainen päivä, että on kylmää ja kosteaa ja kovin hiljaista. Aika kuluu paremmin kun on koko ajan puuhaa ja voi osallistua toimiin. (lasten toimintaterapiaan ei voinut varsinaisesti osallitua - ymmärrän sen - varovaisesti sivusta seurailin toimintaa) Ymmärrän mitä paremmin tähänkin matkaan olisi voinut valmistautua, sitä mukavammalta ehkä olisi, mutta kaikkea ei toki voi valmistella etukäteen. Jotenkin sitä kaipaisi vain, että olisi jonkinlainen aikataulu tai matkustussuunnitelma, ei olisi niin oman itsensä varassa. Täältä vain ei nyt sellaista ohjelmaa tullut.

Vaikka kaikki ovatkin kovin ystävällisiä, niin silti tuntuu ajoittain raskaalta olla ja asua vieraan ihmisen kotona, vaatii sopeutumista, mutta mitä joustavampi on, sitä helpompi on sopeutuu. 

Lehmät on tullut nyt pari kertaa lypsettyä ja kuntoutuja opasti minua aivan ihanasti. Tänään täällä on ollut joukko lapsia puuhaamassa, he ovat erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Työtä ja toiminta tarmoa riittää kaikilla. Ilmapiiri on kovin jämäkkä, mutta lempeä ja iloinen. Lapset ajelevat polkuautoilla, pitivät yllä nuotiota ja tekivät puutöitä aikuisten ohjauksessa pien ryhmissä (2-3 lasta – yksi aikuinen). Vaaranpaikkoja on paljon, koska maatilalla on suuria koneita ja laitteita sekä tavaraa on todellakin siellä täällä ja sekaisin. Täällä paikat ja tilat ei ole kovinkaan tip top ja jetsulleen vaan kaikki on sanoisinko ”hallitussa” kaaoksessa. Ihmisistä kyllä pidetään hyvää huolta. Täällä on teiniäideille tukiasumista myöskin. Nuorta tuetaan äitiyden ensi askeleissa, kunnes avun tarve vähenee, jonka jälkeen häntä autetaan oman asunnon löytämisessä ja arjen järjestelyissä.

Ystävällisesti
Anu
***************
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College
+35840-5173104
Pl 46 (Mannilantie 27-29)
04400 Järvenpää
Finland
**************

Yhteenvetoa

Sonnehovissa hyödynnetään maatila ympäristön, yhteisön ja toiminnan kokonaisuutta tavoitteellisessa kuntouttavassa toiminnassa. Ympäristöstä huolehtiminen ja yhteisöllisyys ovat yksi tärkeimmistä arvoista Sonnehoven toiminnassa. Toiminnallisuus taas korostuu eläimiä hoidettaessa.  Toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden ja ympäristön kautta pystytään mahdollistamaan kuntouttavia kokemuksia, joiden avulla yhteiskuntaan sopeutuminen ja oman elämän hallinta helpottuu huomattavasti. Jopa pienet arkiaskareet voivat luoda onnistumisen kokemuksia, joiden kautta pystytään luomaan uskoa omaan itseen yhteiskunnan vaikuttavana jäsenenä. Mm. hevostallin, säännöt ja normit auttavat yksilöä sopeutumaan yhteiskuntaan ja siellä vallitseviin sääntöihin ja normeihin.

Vapaata hevoslaumaa hyödynnetään myös asiakkaiden kuntoutuksessa. Hevoset antavat hyviä vuorovaikutusmalleja, eli kuntoutuksessa he peilaavat hevosen kautta ihmisten kanssa käytävään vuorovaikutusta.  Eläimet ovat motivoiva tekijä kuntoutuksessa. Tilalla tapahtuvat toiminnat tukevat asiakkisen sosiaalista kuntoutusta vahvistamalla vuorovaikutustaitoja, elämänhallintataitoja ja muun muassa itsetuntoa. Kuntoutujan toimiessa yhteisön tasa-arvoisena jäsenenä, hän voi kokea olevansa osa yhteisöä, jolloin kiinnostus ympäröivään maailmaan herää, kun koetaan, että ollaan osa kokonaisuutta.

Asiakkaat osallistuvat tilan kaikenlaisiin työtehtäviin. Tällä tilalla on siis useita asiakasryhmiä ja toimintamallit joustavat useisiin eri tilanteisiin: päivätoiminnasta pidempiaikaiseen asumiseen sekä kuntoutuksesta aktivoivaan ohjaukseen ja tuettuun työllistymiseen. Yritysten taloudenmuodostuskin on usein yhdistelmä maataloustuloa, luonnon- ja maisemanhoidon tehtäviä ja hoivapuolen kautta tulevia korvauksia.

Hollannissa on keskitytty hoivamaataloutta tukevien valtakunnallisten rakenteiden kehittämiseen. Hollanti onkin ollut jo pitkään Green Care - toiminnan edelläkävijä. Maassa toimii nykyisin tuhannen hoivatilan verkosto, joka tarjoaa tuettua työtä ja kuntoutusta eri muodoissaan lähiseudun asukkaille ja hoivalaitoksille.

Hollannin maatalousministeriö on laatinut hoivamaatiloille myös laatuluokituksen ja toimintaohjeet. Hollantilaista toimintaa luonnehtii ennen muuta joustavuus ja monimuotoisuus. 

Ystävällisesti
Anu Kaskisuo

19.11.15

Teimme eilen illalla ja taas aamulla tallia Suzanin (kuntoutuja) kanssa. Hän oli opastajani tänään, aivan ihana nuori nainen.

Kävimme myös tarkastamassa hevosten voinnin ja ravitsemustilan kolmessa eri laumassa. Vapaat laumat ovat täältä noin 30 min ajomatkan päässä. Laitumet aitaa eu ja hallitus. Hevoset hoitavat laiduntaessaan ympäristöä! Siinä meillä paljon opittavaa. Hevoset (tammat, orit) ovat kasvamassa "luonnossa vapaana" noin 200 ha alueella, laumassa on eri ikäisiä hevosia. Tammat ja oriit erikseen, tosin tänään yksi ori oli tammojen luona, mutta ei hätää, tässä laumassa kaikki olivat jo kantavia tammoja. Kaikki hevoset olivat ystävällisiä ja halusivat seurata meidän mukana, laumassa oli kaunis järjestys ja rauha. Tammojen seurana oli myös pulloruokittu ystävällinen härkä.

Anu Kaskisuo

**************

18.11

Yön myrsky ohi, yksi tuuli mylly rikkoutui, muuten ei tullut vahinkoa, nyt on taas kaunis sää. 

Aamulla jälleen tallitöitä ja hevosten siirtelyä jaloittelemaan kävelykoneeseen ja takaisin. Hevoset ovat olleen rentoja ja kauniisti käyttäytyviä.

Nyt on hieman luppoaikaa, ihan hyvä sillä kyllä tuo aamun tallirupeama on ihan kova homma, hevosia on sentään 80 eli puuhaa riittä.

Hollannissa arvostetaan moniarvoisuutta, sosiaalista vastuuta, suvaitsevaisuutta ja ahkeruutta. Alankomaat on hyvin organisoitunut yhteiskunta, jossa jokaisella on oikeus lausua mielipiteensä. Hollantilaiset tuntevat mielipiteidensä arvon, eivätkä epäröi ilmaista niitä. Suvaitsevaisuus on hyvin tärkeää.

Hollannissa koulutustaso on Euroopan parhaita. Luku- ja kirjoitustaitoisia on miltei 100 % ja yli 20 % väestöstä hakeutuu korkeakoulutukseen. Oppivelvollisuus alkaa Hollannissa viisivuotiaana (joissain tapauksissa jo neljävuotiaana). Nuorella on osittainen oppivelvollisuus hänen ollessaan 16–18 -vuotias, mikä tarkoittaa sitä, että hänen on opiskeltava ainakin kahtena päivänä viikosta.

Viiden ja kahdentoista ikävuoden välillä lapset käyvät peruskoulua, jossa on kahdeksan luokkaa. Kolmannesta luokasta alkaen lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Peruskoulun jälkeen lapset jatkavat johonkin seuraavista:

1. VMBO (Voorbereidend Middelbaar Beroepsonderwijs) kestää neljä vuotta. 60 % oppilaista valitsee VMBO:n.
2. HAVO (Hoger Algemeen Voortgezet Onderwijs) kestää viisi vuotta. HAVO-todistus oikeuttaa pääsyyn korkeakoulutasoiseen oppilaitokseen (ammattikorkeakouluun).
3. VWO (Voorbereidend Wetenschappelijk Onderwijs) -kouluissa on kuusi luokkaa. VWO-todistus oikeuttaa pääsyyn yliopistoon, mutta kukin yliopisto voi asettaa vielä lisäkriteerejä.
4. Gymnasium vastaa VWO:ta, mutta sieltä saatava todistus on arvostetumpi. Opintoihin sisältyy myös muinaiskreikan ja latinan kieltä.

MBO-, HAVO- tai VWO-todistuksen kanssa voi hakeutua ammattikorkeakouluun, joka kestää neljästä kuuteen vuotta. Suoritettuaan tarpeeksi opintopisteitä opiskelijat saavat kandidaatin tutkinnon, mutta he voivat myös jatkaa vielä kaksi vuotta ja suorittaa maisterin tutkinnon.

VWO-todistuksen saatuaan tai yliopiston ensimmäisen valmistavan vuoden opintojen jälkeen opiskelijat voivat hakeutua yliopistoon. Suoritettuaan tarpeeksi opintopisteitä opiskelija saavuttaa joko luonnontieteiden tai humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Maisterin tutkinnon voi suorittaa jatkamalla opintoja vielä kaksi vuotta.

Ystävällisesti
Anu

17.11.15

 

Ahkerien Hollantilaisten kanssa tallilla ja maatilan töissä. 

Opiskelijoiden tehtävänä oli ohjata minua työtehtävissä aamulla. Heinien jakoa ja olkipatjan lisäystä. He lisäävät olkea karsinoihin ja kerran kuussa he tyhjentävät traktorilla - kätevää. Täällä ei yhdelläkään hevosella ole kenkiä. Opiskelijat olivat ahkeria, mutta kovin ujoja ja hiljaisia. Heillä on nyt 7 viikon työharjoittelujakso täällä, he ovat suorittamassa 2 vuoden hevosenhoitajan ammatillista koulutusta.

Iltapäivän työskentelin vapaaehtoistyöntekijän ja asiakkaiden kanssa yhdessä ensin pesimme kasvihuoneen seinistä levää pois ja sen jälkeen siirsimme valtavan määrän aidantolppia lavalle kuivumaan. Ahkeria hekin. Nyt tuntuu mukavasti lihaksissa ja uni maittaa.

Tänne on tulossa ensi yöksi hurja myrsky, joten yhteistyötä tarvittiin myös sirkusteltan purussa. Hollantilaiset ovat kovia laulamaan työtä tehdessään ja nauru raikaa. Iloinen tunnelma kaikenkaikkiaan täällä.

Ystävällisesti
Anu

Lähetetään: 16.11.2015 223

16.11.15 Pilvistä ja sateista koko päivän. Tässä Zonnehoven lehmä. Paikan nimi tulee ihmisen yhteydestä auringon ja elämän voimaan. Zonnehove on toiminut nyt yli 30 vuotta, tavoitteena tuottaa puhtaassa maaperässä kasvatettua terveellistä ruokaa. Yhteisössä toimii neljä yrittäjää, jotka toimivat saumattomasti yhteistyössä. Yhteenkuuluvuus on tärkeää.

Tilalla harjoitetaan mm. maanviljelystä (täällä viljellään erilaisia vihanneksia mm. tomaattia, jäävuorisalaattia, herneet, varhaisperunat (Fries Landers) ja sokerimaissi sekä) sekä tuotetaan maitoa (lypsylehmät). Tilalla kasvatetaan myös hevosia, täällä toimii 40 hevosen ratsastuskoulu sekä yksityistalli, jossa vuokrataan karsinoita hevosille. Saan asua hevosyrittäjän (Marie Louise Perier (Okki) - ratsastuskeskus) kotona.

Tilalla toimii myös leipomo, joka tuottaa täysijyvä leipää omaan käyttöön ja myyntiin.

Tilalla toimii myös 24 tuntia vuorokaudessa valvottu hoitokoti, josta vastaa Margreet Renkers.

Täällä toimii toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö, tarjoaa psykiatrista ja neuropsykiatrista työ- ja toimintakuntoutuspalveluja maatilan erilaisissa tehtävissä. Tehtävistä sovitaan aamun kokouksessa kello 10 Kanttiinissa, jossa myös valmistetaan ja syödään päivän lounas. Kanttiini on maatilan kohtaamis- ja taukopaikka.
Viestisi on valmis lähetettäväksi seuraavan tiedoston tai linkitetyn liitteen kanssa:

16.11.2015 223


Huomautus: Sähköpostiohjelmat saattavat estää tietynlaisten tiedostoliitteiden vastaanottamisen tai lähettämisen tietokoneen suojaamiseksi viruksilta. Tarkista liitetiedostojen käsittelytavat sähköpostiohjelmasi suojausasetuksista.

Working Abroad - Vocational Colleges (SNE): HOLLANTI

Tänään saavuin tänne Hollantiin ja tässä hieman matkasuunnitelmaan. Tänään olen tutustunut farmin tiloihin ja ihmisiin. Tunnelma täällä on ystävällinen ja rauhallinen sekä voisi sanoa idyllistä maatilan elämään.

Tämä on vanhaa merenpohjaa ja kaikkialla on tasaista.  Täällä on siis lehmiä, lampaita ja kanoja, kukkoja, hevosia ja kaikki ovat hyvin hoidettuja, suunnittelemme tarkempia työtehtäviä huomenna, jolloin voin osallistua erilaisiin toimintoihin, joihin asiakkaatkin osallistuvat. Asiakkaat valikoituvat tehtäviin voimavarojensa ja tavoitteidensa mukaisesti eli askareet ovat heille valinnaisia! Laitan kuvia tulemaan myöhemmin nyt pääsen tutustumaan katrilli ratsastuksen opetukseen erityisoppilaille. https://www.youtube.com/watch?v=zfamRP589Bc

 

 

Kohde ja suunnitelma:

Viikko 47: Hollanti, Zeewolde on kunta Flevolandin provinssissa, keskellä Alankomaita. Pinta-alaa kunnalla on 268,97 neliökilometriä, josta vettä on 20,21 km² ja asukkaita siellä on 20 567 (30.6.2008).

<![if !supportLists]>•                                        <![endif]>Psykiatrinen kuntoutusyksikkö, jossa luonto ja eläinavusteista ohjausta ja opetusta erityisryhmille Zonnehoeve, Priempad 6, 3896 LJ Zeewolde, minun yhteyshenkilö on Margreet Renkers (http://www.zorgboeren.nl/zonnehoeve/zorg)

<![if !supportLists]>§  <![endif]>Päiväkuntoutujia viikossa noin 30

<![if !supportLists]>§  <![endif]>12 henkilölle 24h asumiskuntoutusyksikkö

<![if !supportLists]>§  <![endif]>Täällä harjoitetaan maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua.

<![if !supportLists]>§  <![endif]>Zonehovessa käytetään monia erilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä. Näitä ovat muun muassa hevostoiminta ja maatilalla tapahtuvat toimet. Toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä ammatillisesti.  

<![if !supportLists]>§  <![endif]>Asiakkaalle hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta sijoittuu Zonnehoeven maatilalle, jossa kasvatetaan vihanneksia ja viljellään viljaa sekä tuotetaan maitoa sekä lihaa. Täällä kasvatetaan myös hevosia ja opetetaan hevosten kanssa työskentelyä ja erityistä yhdessä ratsastuksen mutoa ikään kuin katrillia (carrousel).

 

 

 

Viikko 48: Hollanti, Amsteldijk Noord 42 1184TD Amstelveen, Amstelveen on kaupunki Pohjois-Hollannin provinssissa Alankomaissa. Kaupungin pinta-ala on 44,05 km² ja väkiluku 79 768 asukasta. Amstelveenin kaupunki kuuluu Amsterdamin suurkaupunkialueeseen.

<![if !supportLists]>§  <![endif]>Avustaja- ja opaskoirakoulu Geleidehond  Amsterdamissa, Mike Boss yhteistyökumppanina (http://www.geleidehond.nl/english-page/)

<![if !supportLists]>§  <![endif]>Pääsen tutustumaan avustaja ja opaskoirakouluun: The Royal Dutch Guide Dog Foundation

<![if !supportLists]>•                                        <![endif]> 

 

Vaihto-aika alkaa: 16.11.2015                             Vaihtoaika päättyy: 30.11.2015

 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo@eduvalidia.fi)

Vocational special needs teacher

Validia ammattiopisto/ Validia Vocational College

www.validia-ammattiopisto.fi

 

Tel. +358405173104

 

Ei tule tuohesta takkia!

Ei tule tuohesta takkia eikä Tokon Pojasta seiloria tai merimiestä ainakaan! Kaikki te tiedätte sen vanhan sanonnan jonka mukaan "Matit on maalla miehiä mutta merellä niillä ei tee mitään!" ? Ei varmaan koske kaikkia Matteja mutta minun kohdallani sanonta pitää täysin paikkansa.

Niin kauan kun pysyttelemme joella, jonne laivamme ominaisuuksiensa puolesta kuuluukin, minulla ei ole mitään hätää. Tiedän, että ranta on lähellä eikä suuria aaltoja voi syntyä. Mutta nyt olemme rannikolla eli meren puolella. Ajamme ulos Antwepenistä mutta silti oikea valtameri on vielä kaukana. Täällä tuulee jonkin verran mutta olosuhteet ovat kuulemma täysin normaalit vaikka aallot pärskyttävät vettä rajusti laivan keulasta. " This is easy to go!", sanoi kapteeni ja nosti jalkansa ohjauspöydälle ja alkoi vihellellä kaikessa rauhassa.

Minä tunnen oloni hyvin epämukavaksi ja huomioni on keskittynyt vain kahteen asiaan: Siihen, että pelastusliivini ovat käden ulottuvilla ja siihen, mihin suuntaan pitää lähteä uimaan jos tämä purkki kaatuu. Ja hei, aallot ovat vain 1-1,5m korkeat! Järjelläni pystyn käsittämään, ettei tässä voi sattua mitään mutta pienelle pelolle ei mahda mitään. Onneksi määränpäämme valot näkyvät jo ja pääsemme pian suojan puolelle.

Laivan miehistö vaihtuu 10 päivän välein, kapteenit ajavat kolme viikkoa putkeen. Eilen neljä hollantilaista seiloria lähti vapaalle ja kaksi ranskalaista ja yksi belgialainen tulivat tilalle. Mukavia heppuja mutta toivat mukanaan niin ärhäkän hajuista juustoa, ettei Tokola uskalla raottaakaan jääkaappia enää! Joudun tyytymään kuivamuonaan ja kokikseen loppureissun ajan! :D

Rainy days and sundays

Täällä Matti Tokola, Bonn! Eikös STT:n kirjeenvaihtaja lopettanut raporttinsa tähän tyyliin silloin kun Bonn oli Länsi-Saksan pääkaupunki? Ja oliko se kirjeenvaihtaja nimeltään Yrjö Lautela...? No, sama se sille. Olemme kuitenkin Bonnin kohdalla ajamassa alavirtaan kohti Antwerpeniä. Sataa, keli on tosi harmaa. Määränpäämme Basel on siis nähty ja käyty. Pääsin kaupungille siellä ja vietinkin mukavan päivän.

Ylöspäin mennessä purimme kontteja Mannheimiin ja Strasbourgiin. Strasbourgin ja Baselin välillä on lukuisia sulkuja ja joissa noustaan aina 10-15 metriä kerrallaan. Sulkuun ajaminen on haastava tilanne kapteenille, koska kapeimmat sulut ovat vain 12 metriä leveitä ja laivamme leveys on 11,45 metriä! Ohjaamosta on mahdotonta nähdä 170 metrin päähän laivan keulalle, niinpä yksi mies on keulassa radiopuhelimen kanssa ja hän kertoo kapteenille etäisyydet.
Tätäkin hommaa sain opetella, samoin laivan kiinnittämistä sulun sisällä. Olen myös valvonut lastausta ja purkua. Siinä yksinkertaisesti seurataan lastaus-/purkusuunnitelmasta, että oikea kontti lähtee tai oikea kontti tulee oikealle paikalle.

Matka alavirtaan sujuu tietysti nopeammin kuin ylävirtaan mutta välilastaukset vievät aikaa. Olemme takaisin Antwerpenissä ehkä maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Päivä ehtii ehtoolle

Olemme nyt Saksan ja Ranskan rajalla menossa kohti Strasbourgia joka on viimeinen purkupaikka ennen päämääräämme Baselia. Päivä oli suorastaan kuuma ja illan viileys tuntuu hyvältä. Maisema on nyt yksitoikkoista metsikköä verrattuna eiliseen jolloin seilasimme upeiden, vanhojen pienten kaupunkien ohi.

Nyt on menossa jo kuudes päivä aluksella. Aika menee todella nopeasti vaikka voisi luulla, että täällä pitkästyy koska laivasta ei pääse pois joka välissä. Töitä aluksella riittää, mikä on pelkästään hyvä asia. Tänään maalasimme kantta ja eilen puhdistimme konehuonetta. Yritin myös opetella lastaussuunnitelman tekoa yhdessä erään seilorin kanssa. Eipähän ehdi liikaa ikävöimään kotiin! Lisäksi puhumme englantia ja pelkästään siinä olisi minulle hommaa ihan riittävästi. Ihmeesti olen kuitenkin selvinnyt rallienglannilla vaikka väärinkäsityksiä syntyykin välillä.

Tulen hyvin toimeen koko laivan porukan kanssa ja eihän meitä olekaan kuin seitsemän miestä. Meillä on hauskaa mutta tarvittaessa teemme tehokkaasti töitä. Yhteiset kahvitauot ja ruokailut tuntuvat olevan tärkeitä kaikille.

Opin joka päivä uusia asioita ja minua neuvotaan ja opastetaan auliisti. Pojat ovat myös hyvin kiitollisia siitä pienestä avusta mitä pystyn antamaan. Tämän tyyppinen työssäoppimisjakso on uutta heille, olen joutunut monta kertaa selittämään, että haluan todella osallistua töihin enkä vain katsella päältä.

Suomalaista ja hollantilaista työkulttuuria on vaikea verrata näin pienen otoksen perusteella mutta yksi asia on varmaa: Suomessa työturvallisuus on viety paljon pitemmälle. Muutamat toimintamallit jotka täällä ovat ihan normaaleja, eivät tulisi kuuloonkaan Suomessa.

Yöllä ja huomisen aikana ajamme läpi useista suluista ja  joissakin korkeusero on jopa 10 metriä. Juuri ennen tämän kirjoittamista ajoimme tuollaisen sulun läpi. Tuntui hurjalta yrittää saada paksun köyden lenkki osumaan pollariin kun laiva vielä liikkui eteenpäin... ja eihän se kerralla onnistunutkaan!  No, huomenna on mahdollista treenata koska meillä on vielä monta sulkua edessä.