maanantai 22. helmikuuta 2016

Ma 22.2. - reissu puolivälissä

Viikonloppu ja puolet työskentelyjaksosta takana. Viikonlopun otin ihan turistimeiningillä vaellellen Tukholman katuja ja tuliaisetkin sillä samalla reissulla tuli ostettua. Pitihän se myös käydä tarkistamassa kuninkaanlinna ja gamla stan, että olivatko vielä samassa jamassa kuin muutama vuosi sitten. Ei näkynyt yhtään kuninkaallista, vaikka kuulemma hovissa vietettiinkin lauantaina prinsessa Leonoren 2-v syntymäpäiviä.

            
     Löytöjä Tukholmasta               Kuninkaanlinnan vahdinvaihto

Ensimmäinen viikko toi paljon uutta ja mielenkiintoista, joka päivä opin jotakin uutta. Reissu on ollut jo tähän asti aivan loistava! Eikä sen huonommin alkanut toinenkaan viikko. Tapasin tänään aamulla Gunilla Nystadin, joka toimii koulun erityispedagogina. Hän suunnittelee erityisiä opetusjärjestelyjä, kartoittaa ja arvioi opiskelijoiden erityisen tuen tarpeita sekä toimii tukena koko opetushenkilöstölle näissä asioissa. Keskustelimme Gunillan kanssa pitkään ja tuntui, että hänellä on tismalleen samanlaisia haasteita työssään kuin monella suomalaisella ertu-vastaavalla yleisissä ammattioppilaitoksissa. Hän koki olevansa aika yksin opiskelijoiden ja oppilaitoksen haasteiden kanssa ja yrittää saada ”erityisopetuksen ilosanomaa” levitettyä koko työyhteisöönsä. Spångassa työskentelee myös toinen erityisopettaja, mutta hänen työtehtävänsä on yksilöllisen tukiopetuksen antaminen sitä tarvitseville opiskelijoille.

Gunillan jälkeen tapasin Jukka Salon, joka on suomalaistaustainen Ruotsin kielen opettaja ja erityisluokkien koordinoija Spångassa. Jukka on syntynyt Ruotsissa, hänen vanhempansa ovat muuttaneet Ruotsiin 70-luvulla. Jukka puhui hyvää Suomea, vaikka itse koki, että kielitaito on kovasti ruostunut. Jukka kierrätti minua koulun tiloissa ja kertoi koulun käytänteistä ja haasteista erityisopiskelijoiden suhteen. Jukan työnsarkaa olivat erityisryhmät, joita oli noin 30-40 opiskelijaa – neljä eri ryhmää. Ryhmät oli jaoteltu opiskeltavan alan ja tuen tarpeen mukaan. Oppilaitoksessa opiskelee pienryhmissä niin kehitysvammaisia opiskelijoita kuin luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajiakin. Opiskelijoiden tuen tarve vaihtelee suuresti. Keskustelimme pitkään opiskelijoiden haasteista ja ammatillisesta koulutuksesta yleensä sekä eroista Suomen ja Ruotsin koulutuksen välillä. Erittäin antoisaa ja mielenkiintoista!

    
Eläintalon oppimisympäristöä

Yksi asia hämmensi minua todella. Spångan lähettyvillä oleva gymnasium oli päätetty sulkea siellä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Ongelmat liittyvät siihen, että opiskelijat ovat ottaneet vallan opettajista ja koulun järjestelmästä. Koulu sijaitsee alueella, jossa opiskelijat ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia, myös Spångassa tämä näkyy selvästi opiskelijakannassa. Lähikoulu on sekasorron vallassa ja kerrotaan, että opettajat eivät esimerkiksi uskalla enää hylätä opiskelijoiden koetuloksia tai kursseja. Opettajia ei kunnioiteta eikä kuunnella. Tästä pääsimmekin keskustelemaan opettajan työn arvostuksesta Ruotsissa. Opettajan työ ei ole houkuttelevaa eikä tunkua alalle ole. Tätä kuvastaa hyvin se, että kun Ruotsissa tehdään niin sanottuja loppukokeita jatko-opiskelupaikkoja varten, arvosteluasteikko kokeista on 0-2. Jos haluat opiskelemaan lääkäriksi, kokeen arvosanan on oltava keskimäärin 2,1 päästäksesi sisään yliopistoon. Eli käytännössä enemmän kuin maksimipistemäärä. Pistemäärää saa nostettua mm ekstrakursseilla ja työkokemuksella. Mikäli haluat opiskelemaan opettajaksi, opettajakorkeakouluun pääsemiseksi riittää keskimäärin arvosana 0,1! Eli käytännössä kaikki halukkaat pääsevät sisälle. Harva haluaa opettajaksi, se ei ole yhteiskunnallisesti arvostettu ammatti. Jukan mielestä tämä johtuu osin siitä, että palkkaus ja yleinen arvostus ovat huonoja ja uralla eteneminen on hankalaa. Tukholmassa opettajan keskibruttopalkka on noin 28 000 kruunua, eli vajaa 3 000 euroa. Toisaalta taas opetustunteja on vähemmän kuin suomessa, noin 13-15 viikkotuntia. Ja loma-ajat kaikki vapaita. Valtion taholta opettajantyön arvostusta pyritään nostamaan. Muutama vuosi takaperin tuli voimaan opettajien pätevyysvaatimukset, mutta käytännössä ne eivät ainakaan vielä toimi. Opettajia on töissä paljon ilman pedagogista pätevyyttä, erityisopettajista puhumattakaan. Erikoista.

  
Opettaja Jukka Salo                      Oppimisympäristöä

Päivä oli yksi antoisimmista tähän saakka. Erittäin hyvää keskustelua, opin todella paljon ruotsalaisesta koulutusmaailmasta!

-Mari

1 kommentti:

  1. Hei Mari, mielenkiintoisia kokemuksia sinulla siellä.
    Hyvää toista viikkoa.
    terveisin Mari K

    VastaaPoista