Tänään siirryin Amsterdamin keskustan laidalle – paikaan nimeltä Amstelveen. 

Tuntuu todella yksinäiselle ja autiolle olla suuressa kaupungissa yhteisöhoidollisen farmin jälkeen. Ymmärrän miltä laitostuneesta ihmisestä tuntuu. Farmi oli niin turvallinen ja aikataulutettu kahvi ja ruokatauoin turvallisine ihmisineen. Maistelen laitostumista hieman, koska se sana kuvaa vahvasti paikkaa jossa vietin edellisen viikkoni. Farmilla kuntoutuja tottuu elämään kontrolloidussa ympäristössä. Siellä kuntoutuja saa ja voi odottaa saavansa ruokaa säännöllisesti ja paikalla ovat tutut ihmiset ja olo tuntuu mukavalta. Siinä on omat riskinsä ihminen enää osaa toimia itseohjautuvasti tai halua palata kotiin tai normaalielämään. Laitostumisella tarkoitetaan siis lähinnä sitä, että ihminen sopeutuu elämään laitoksessa.  Yhteisössä muodostuu läheisiä ihmissuhteita, jotka ovat tukena ja turvana muutoksessa. Suhteet luovat turvallisuutta ja luottamista. Toisaalta yhteisöllisyys on tasapainoilua omien tarpeiden ja yhteisön vuorovaikutuksen ja toimintojen välillä.

No asioilla on aina monta puolta. Joskus kuntoutuja tarvitsee vahvan yhteisön tuen ympärilleen.

Huomenna uudet kujeet eli pääsen tutustumaan KNGF Geleidehonden (The Royal Dutch Guide Dog Foundation). He eivät tavalliset ota vierailijoita vastaan, mielenkiintoista päästä tutustumaan avutaja koirien koulutukseen.

Ystävällisesti
Anu Kaskisuo (anu.kaskisuo(at)eduvalidia.fi)
Validia ammattiopisto/Validia Vocational College