tiistai 30. joulukuuta 2014

Qigongia ja pH-ruokaa


Espanjassa Qigongia ja pH-ruokaa

15.12.2014

Aamulla lähdin Thean kanssa lenkille rannalle. Siellä me teimme myös Qigongharjoituksen ja kävimme aamu-uinnilla. Tytötkin heräsivät jo ja tulivat mukaan uimaan. Sitten olikin jo kova nälkä ja aamupalaksi tein vihersmoothien ja kun laitoimme sen lautaselle ja siihen lusikallisen jogurttia silmäksi, hunajaa, auringonkukansiemeniä ja pellavansiemenrouhetta, se oli tosi herkkua. Lisänä oli vielä hedelmiä ja kasvispaloja. Juomaksi joimme sitruunavettä ja teetä. Tiskasin ja siivosin keittiön. Laitoimme myös pyykkikoneen päälle ja lakanat pesuun. Thea oli sitä mieltä, että asunnon lakanat eivät olleet puhtaita ja ne haisivat käytetyille. Nyt olikin hyvä ilma saada pyykit kuiviksi ja sänkyihin taas illalla.

Eilinen sade ja ankea ilma oli hävinnyt ja aurinko paistoi täysillä.  Muut suunnitelmat jäivätkin sitten toteutumatta ja nautimme täysillä auringosta kattoterassilla. Tein lounaaksi kasviskeiton ja söimme senkin ulkona kattoterassilla. Ruoan jälkeen päätin kokeilla myös asunnon pientä tiskikonetta ja laitoin sen käyntiin. Mutta se kävi tuntikausia ja silti astiat tuntuivat saippuaisilta. Sainkin sitten huuhdella ne kaikki uudestaan ja sen jälkeen tiskasin taas käsin kaikki astiat. Thea ja tytöt lähtivät kävelylle ja minä imuroin sillä aikaa kaikki lattiat, pyyhin ne kostealla ja pesin kylpyhuoneet. Nyt tuntui hyvältä, kun pinnat ovat varmasti puhtaat ja sängyissäkin on puhtaat lakanat.

Tämän siivous- ja pyykkipäivän lopuksi hain netistä reitin Casares-nimiseen vuoristokylään ja lähdimme ajamaan sinne. Kun ensin löysimme oikean tienhaaran isolta tieltä, oli sinne helppo löytää. Tie oli hyvin ajettava vaikka se olikin kiemurteleva vuoristotie. Tulimme ensin korkealle näköalapaikalle, josta avautui hieno näkymä alas kylään. Casares on yksi Andalusian valkoisista kylistä ja talot näyttävät kaukaa aivan sokeripaloilta. Aurinko laski juuri ja maisema näytti tosi hienolta. Näköalapaikalta laskeuduimme autolla alas kylään ja kävelimme kapeilla kujilla. Kävimme myös istuskelemassa pienessä kuppilassa ja siellä oli mukava seurata paikallisten ihmisten kiireetöntä elämää. Söimme siellä tortilla-munakkaat ja tytöt söivät kotitekoiset ranskanperunat. Vaikka muita asiakkaita ei oikeastaan ollut, ruokaa sai kyllä odotella melkoisesti. Kävimme vielä ostoksilla yhdessä sekatavarakaupassa, jossa oli kaikkea mahdollista; astioita, työkaluja, paperitavaraa, vaatteita, ruokaa jne. Ajelimme myöhemmin hiljalleen pimeässä alas vuoristosta. Välillä pysähdyimme tienvarteen ja päästimme paikalliset autoilijat ohi, sillä meillä ei ollut mikään kiire.

Terveisin Marja



    Casares





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti