Antwerpenin satamassa aika matelee. Kaksiosainen aluksemme on katkaistu ja liitetty rinnakkain, näin konttinosturin on helpompaa purkaa kontit pois. Purkupaikkoja on useita ja joudumme odottelemaan vuoroamme tuntikausiakin.
Pientä toimintaa sentään järjestyi kun yksi sähköntuotantoon tarkoitetuista moottoreista ei käynnistynyt. Yritimme ilmata polttoainejärjestelmää ja saimmekin moottorin käynnistymään mutta se sammui aina samantien. Lopulta luovutimme ja sataman mekaanikko aikoo tulla parempien työkalujen ja varaosien kanssa metsästämään ilmavuotoa.
Laivan miehistöllä on tapana syödä yhdessä joka ilta kello 18. Yksi työvuorossa olevista laittaa ruoan ja lepovuorolaiset heräilevät hekin aterialle. Tänään syötiin pekoniin käärittyä makkaraa, perunoita ja salaattia. Kummallista on se, että kaikki syötiin erikseen: Makkara ensin, sitten salaatti ja sitten perunat. Ja kaikki ilman juomaa! Runsaan juoman kanssa syömään opetelleella meinasi olla hankalaa mutta ajattelin, että laivassa laivan tavalla ja pistelin menemään. Jouduin kuitenkin luovuttamaan kun perunakattilaa ojennettiin minun suuntaani. Sanoin, että olen kylläinen ja kiitin ruoasta! Kapteeni arveli minun valehtelevan ja tavallaan oikeassa hän olikin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti