Viro/blogi

Tere!

Viimeistä iltaa vietetään Tallinnassa pakkaamisen merkeissä. Vähän huolestuttaa mahtuuko enää matkalaukku kiinni… Kaksiviikkoinen on mennyt todella nopeasti, mutta kiva on palata kotiinkin.

Maanantaina työskentelin maito-osastolla, tiistaina oli sitten niiden väkevämpien vuoro. Alkoholin myynti on sallittu klo 10-22 välillä. Itse Prismathan ovat Tallinnassa auki klo 8-23. Keskiviikkona olin vastaavasti leluosastolla. Kun kaikki saapuneet lelut  oli saatu laitettua koneelle ja hyllyyn, laittelin vielä toimitettuja tavaroita Pikkolinkille ja sitä kautta tietokoneelle. Ihanaa, kerrankin sain istua. Nimittäin alkaa tämä kaksiviikkoinen todellakin tuntua jaloissa. Inkerin mukaan pitäisi työskennellä vielä toinen moinen niin sitten jalat tottuu. J En tiedä…. Tänään sain työskennellä kuiva-aineissa ja sitä tavaraa kyllä riitti. Kassaltakin saatiin apuvoimia hyllytykseen. Suomesta oli tullut meillekin tuttuja Rainbow:n tuotteita suuret määrät. Nyt on enää sitten huominen päivä. Laittelen hyllyyn joulutavaroita tai sitten olen kemppariosastolla, kummassa nyt apua kaivataan enemmän. Kivaa on ollut se, että joka päivä olen saanut työskennellä eri osastoilla. Minut on otettu todella hyvin vastaan. Ja vaikka Viron kieltä en puhukaan (ainakaan vielä mitenkään sujuvasti), niin sitä on ollut kuitenkin melko helppoa ymmärtää. Tottakai on ollut tilanteita, että asiakasta en ole osannut auttaa, koska en tiedä onko jotakin valikoimissa vai ei. Ja venäjän kielestä on ollut suuri apu. Kiitosta on tullut ja harmitus taitaa olla heille, että lähden. Työvoimaa nimittäin aina tarvitaan Tallinnan eri Prismoissa.

Huomenillalla sitten lento Helsingin kautta Joensuuhun ja kotiin!!!!

Nägemist!

Päivi Luovilta

Belgia

Uusi viikko
Viikonlopusta; aurinkoinen sää, kaikkialla lomalaisia: museot, aukiot, kadut, konsertit, kirkot, kaupat ja torit, täynnä eri-ikäistä väkeä. Lauantaina oli paikalliset markkinat. Tuntui, että kaikkea maan ja taivaan väliltä oli myynnissä; eläviä hanhen-, kanan-, kukonpoikasia, kaneja, juustoa, lihaa, vihanneksia, leipomotuotteita. Kukkia kaikissa väreissä, valmiita asetelmia ja yksittäispakattuja. " Pohjolasta tulleelle" kaunista- ja ihmeellistä tähän aikaan vuodesta. Bryggen, pienen venetsian keskustassa kanavaveneetkin olivat vielä liikenteessä.
Maanantai 27.10, Oostende
City of the Haan, Belgian rannikolla. Matkasin junalla ja "trammillä" Center Duin en Zeehen, jossa tuutorini Muriel oli vastassa. Keskus kuuluu isompaan Organisaatioon joka on yksityinen täällä Flanderin alueella. Toimintaa kuuluu paljon erilaisia projekteja kaikenikäisten ihmisten auttamiseksi ja kuntouttamiseksi takaisin normaaliin arkeen. Center Duin en Zee teki yhteistyötä lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. He työskentelevät mm koulujen rinnalla opettaen arjessa mm sosiaalisia- ja tunnetaitoja. Nuoret 12-14 vuotiaat tulivat tänne erityiskoulun asuntolasta viettämään viikonloppuja ja lomaa, koska he eivät voi mennä koteihinsa. Perhetaustat olivat todella rankkoja: päihteitä, väkivaltaa (tappoja), hyväksikäyttöä. Täällä oli kaikesta arjen raakuudesta huolimatta hyvä meininki ja paikalla mukavia nuoria tyttöjä ja poikia. Osalla nuorista on koulun käynnissä ongelmia rikkinäisen perhetaustan takia, tai muuta oppimisen problematiikkaa ja käyttäytymishäiriöitä. Liityin tyttöjen Educational training ryhmään "apukäsiksi". Pelasimme piha-alueella kolmea peliä ennen lounastaukoa; Lakota, Kupp (ruotsalainen) ja Photo Party. Iltapäivä hurahti auringossa merenrannalla ja lähialueella "geokätköillessä" GPS:n avulla. Tytöt jaksoivat innostua kaikesta, auttoivat toisiaan, ihmettelivät ja opettivat suomalaistakin tarvittaessa, päivä kääntyi äkkiä iltaan, palasimme tyttöjen asuntolaan noin 17.30, josta jatkoin junalla takaisin Bryggeen.

Tiistai 28.10
Kortjik, junalla lähelle Ranskan rajaa; täällä saman yksityisen organisaation yksikkö Groep INTRO, kuin maanantain Oostendessa Center Duin en Zee. Junalla on Kortjikiin noin 60 kilometriä Bryggestä. Täällä tänään oli tuutorinani Tijs. Päivän teemana Halloween, jonka ympärillä toteutettiin "kielellinen treeni" maahanmuuttajataustaisille nuorille. Keskus oli hyvin toimiva yksikkö, isoine keittiöineen ja saleineen, melko uusi rakennus keskustassa. Tijs pohjusti päivääni, että paikalla voi olla 20-40 tai yksi maahanmuuttaja, koskaan ei voi tietää. Tänään paikalle tuli 4 nuorta naista. Näillä nuorilla on toimintaa rajoittava pulma kielitaidottomuus. Voi kielten sekamelskaa tänään: flaamia, viittomakieltä (yksi työntekijöistä oli kuuro), japania, kroatiaa, suomea, saksaa, pakistanin kieltä (?), englantia, liettuaa. En tuntenut itseäni kovinkaan eksoottiseksi tässä seurassa, mutta kuultuaan, että tulen Suomesta yksi tytöistä nosti kädet ylös ja sanoi "Cool".
Nuoret jatkavat riittävän kielitaidon saatuaan normi opetuksessa. Aamun ensimmäinen tehtäväni oli hakea keskustan tukusta 10 kappaletta oransseja kurpitsoita. Osa kurpitsoista paloiteltiin keittoon muiden vihannesten kanssa, osasta tehtiin Halloween kynttilälyhtyjä. Samaan aikaan valmistui teatterimaskeista halukkaille erilaisia Halloween kammotuksia, kasvomaalauksia ja katkenneita käsien luita. Yksi tytöistä oli taitava maskeeraamaan, sama nuori lauloi meille lounaalla japaniksi ja kroatiaksi. Lounaan jälkeen päivä jatkui Halloween kauhuelokuvan katsomisella, jälkiruokapannukakuilla, seurustelulla, siivoamisella ja ilmapallokisalla. Ja eikun junaan!
Päällimmäisenä jäi näistä päivistä: avoimuus, hyvä fiilis arjen vastoinkäymisistä huolimatta, auttavaisuus!

Keskiviikko 29.10
Tänään työpäivä Bryggessä. Sateinen harmaa syksypäivä. Aamulla Fietsatelier polkupyöräpajalla. Iltapäivä Krinvinkel-`trad Second-hand kaupassa, www.dekringwinheltrad.be. Työntekijäkoordinaattorit ovat saman organisaation palveluksessa kuin alkuviikon työpaikkojen INTRO Groep. Vastuuhenkilöt olivat koulutukseltaan sosiaalityöntekijöitä. He olivat erikoistuneet eri asioihin, ammatilliseen puoleen tai sosiaalityöntekijän töihin. Korjaamolla olevien henkilöiden työ- ja harjoittelupaikkojen sopimukset, työsuhteisiin ja verkostoihin liittyvät asiat ja paperityöt, sekä tarkastajien kanssa tehtävä yhteistyö kuului heidän työhönsä. Toinen sosiaalityöntekijä hoiti korjaamossa, toinen henkilö ulkopuolella työskentelevien asiat. Samoin oli jako Second-hand kaupassa. Työharjoittelijat saivat palkkaa 3.40e tunnilta, 20 h/ viikko. Sopimukset sisälsivät 800 työtuntia vajaassa vuodessa. Jos työntekijä jatkoi yhtäjaksoisesti työntekoa aloituksesta kolme kuukauden ajan, keräsi työharjoittelija palkkaansa 500e lisäbonuksen. Pajalla ja kaupassa työskentelevät esimerkiksi olivat niitä, jotka eivät vielä pärjää avoimelle työpaikalla, tai he olivat nuoria koulupudokkaita. Työntekijät aloittivat näissä suojatummissa työpaikoissa, harjoittelemaan työpaikan pelisääntöjä. Itsenäisempään työhön "ulkopuolella" pystyvät olivat pienemmän valvonnan alla. Samoilla sopimuksilla.
Arviointi tehtiin kolmen kuukauden välein kirjallisena. Arvoitiin mm työnlaatua, henkilökohtaisia opittavia asioita, työpaikansääntöjen noudattamista. INTRO Groep Paja- ja Secon-hand sisälsivät paikallishallitukselta rahoituksella käynnistettyjä projekteja, hallituksen tarkastajat vierailivat tapaamispalavereissa säännöllisesti, noin kolmen kuukauden välein. Nuorten alle 18v oli käytävä osan viikkoa koulussa. Kun työharjoittelu ja kouluvuodet tulevat täyteen opiskelijat saavat todistuksen "diploma" jossa kerrotaan suoritettu työharjoittelu ja teoriaopinnot.
Belgiassa on työvoimaorganisaation lisäksi satoja erilaisia verkosto-organisaatioita pyörittämässä työllistämiseen auttavia- tukevia systeemejä, joista INTRO Groep on yksi erilaisine toimintamuotoineen. Syyt olla tuetussa työpaikassa vaihtelevat yksilön mukaan: nuoret, koulupudokkaat, muuten rajoitteiset, varttuneemmat, maahanmuuttajat, koulun keskeyttäjät, käyttäytymishäiriöiset ja paljon muuta. Rahoitus toimintaan saadaan paikalliselta hallitukselta sekä tuottamalla itse myyntiinosa palveluja tai tuotteita. Työpajan- ja Second-hand kaupan ulkopuolella työskenneltiin sairaaloissa, vanhainkodeissa ja monissa erilaisissa yksityisissä yrityksissä; parturit, maalaamot, korjaamot, kaupat. Sama INTRO Groep organisaatio pyöritti myös paikallisen Rautatien kanssa polkupyörien suojattua parkkia asemalla.
Työpaikat ovat kivenalla kaikilla tällä hetkellä. Kovasti koulutetut ovat samalla viivalla kouluttamattomien kanssa. Koulutus ei takaa työllistymistä.


Terveisin Eeva-Maija

Loppukommentit Göteborgista

Tällä hetkellä olen jo turvallisesti kotimaan kamaralla ja kohta täälläkin taas työviikko pulkassa.

 

Soveltuuko työssäoppimispaikaksi erityisopiskelijoille?

 

Itse olen kokenut haasteena sen, että minulla ei ole yhteistä kieltä lasten kanssa. Vuorovaikutus sujuu kyllä muutoin hyvin erilaisia keinoja käyttäen, mutta jos pitäisi puuttua vaikkapa riitatilanteeseen tai epätoivottuun käyttäytymiseen, se on todella hankalaa ilman kielitaitoa.

 

Pohtiessani sitä, soveltuisiko paikka omien opiskelijoideni työssäoppimisympäristöksi, niin olen sitä mieltä, että ei välttämättä kovin hyvin sellaiselle, jolla ei ole minkäänlaista ruotsinkielen taitoa. Kiipulan sosiaali- ja terveysalan opiskelijat valmistuvat avustaviin tehtäviin päivähoidon ympäristöihin, mikä tarkoittaa lähinnä perushoitotilanteissa avustamista, leikeissä ja ulkoilussa mukana oloa. Tässä kyseisessä ryhmässä, jossa olen, on hyvin vähän mm. perushoidon tilanteissa avustamiseen (pukeminen, syöminen, nukkuminen jne.), koska lapset toimivat kaikissa tilanteissa lähes itsenäisesti. Puutteellisella kielitaidolla taas on haastavaa osallistua leikkeihin tai jutella lasten kanssa. Ruotsinkielentaitoinen kyllä varmasti pärjäisi ryhmässä. Sosiaali- ja terveysalan työskentelyssä ylipäätään korostuu erityisesti vuorovaikutus- ja viestintätaidot, joten kielitaidolla näissä töissä on suuri merkitys. Muutoin ryhmä on oivallinen paikka oppia ennakkoluulottomuutta, monikulttuurisuutta ja monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Folkhögskolanin rehtori sanoi, että kaikenlainen yhteistyö on kuitenkin jatkossa mahdollista.

 

Mitä olen oppinut

 

Olen saanut kokemuksen siitä, miltä tuntuu mennä työhön paikkaan, jossa ei oikein tule ymmärretyksi eikä itsekään ymmärrä kaikkea mitä muut puhuvat. Kokemuksena siis erinomainen ja uskoisin, että usein erityisopiskelijalla on samankaltaisia tuntemuksia mennessään työssäoppimaan. Olen oppinut paljon monikulttuurisesta työskentelystä ja uskoisin, että tietouteni erilaista kulttuureista on lisääntynyt huimasti.

 

 

Mia, Kiipula

Viro/blogi

Tere!

Ensimmäinen työviikko on onnellisesti  takanapäin. Jokaisena päivänä sain työskennellä eri osastoilla. Torstaina oli luvassa leipäosasto. Täytyy vaan ihmetellä sitä tavaran paljoutta. Juuri kun näytti siltä, että kaikki lavat on saatu hyllyihin, niin varastossa odotti uusi lava eli noin 60 laatikkoa leipää ja leivonnaisia. Virolaiset näyttävät tykkäävän erilaisista kakuista, sillä niitä on myynnissä jos jonkinlaista. Perjantaina olin sitten kodinosastolla. Hinnoittelin kukkia, täyttelin ruukkuhyllyjä ja sukkahousuhyllyjä. Lisäksi laitoin varastolla joulutavaroita koneelle ja sitä kautta myyntikuntoon valmiiksi osastolle. Onnistuihan se eestinkielisen Pikkolinkin käyttö. J

Viikonloppu menikin sitten nähtävyyksiä katsellen. Tutuksi tulivat Kadriorgin puisto ja Vanha kaupunkikin tuli kerrankin koluttua ihan läpikotaisin. Ja tottakai hiukset piti käydä leikkauttamassa todella edulliseen hintaan. Vielä jaksoi illan hämärtyessä shoppaillakin, mutta tuliaisiin pitää vielä joku ilta paneutua hieman tarkemmin. Saa nähdä mitä tämä viikko vielä tuo tullessaan. Päivät tuntuvat kyllä menevän todella nopeasti.

 

Päivi Luovilta

 

 

--------------------------------------------------------------------------------------

Suomi tarvitsee kaikki kädet - Ammattiopisto Luovi

 

Päivi Palviainen

ammatillinen erityisopettaja

Ammattiopisto Luovi

Liperin yksikkö

Silmutie 24, 83430 Käsämä

puh. 040 319 3377

paivi.palviainen@luovi.fi

www.luovi.fi

www.facebook.com/ammattiopistoluovi

 

Ystävien ja perheiden päivä 25.10.

Ystävien ja perheidenpäivää vietettiin lauantaina.
Koululle kokoontui yli sata opiskelijoiden ystävää ja perheenjäsentä.
Tunnelma oli lämmin ja iloinen. Tanskalaisethan tunnetusti osaavat pitää hauskaa keskenään.
Päivä aloitettiin yhteisellä lounaalla. Sitten oli opiskelijoiden vuoro esitellä matkoja, jotka ryhmät olivat tehneet aikaisemmin syksyllä.
Päivä päättyi opettajien kanssa käytyihin keskusteluihin.
Minä löysin tämän päiväisen työpisteeni keittiöstä, jossa riitti touhua kokopäiväksi.

Päivi, Kiipula

Tanskassa osallistetaan ja osallistutaan

Olemme oppilaiden kanssa osallistuneet paikallisiin Sipulifestivaaleille. Maistellen paikallisia sipuliherkkuja.

Tässä koulussa pidetään tärkeänä osallistumista paikallisiin tapahtumiin,ne antavat oppilaille mahdollisuuden tavata paikallisia asukkaita.

Aamu tapaamisessa esittelin Suomea ja omaa työpaikkaani sekä meidän koulutussysteemiä englanniksi joka tulkattiin tanskaksi.

Opiskelijat tekivät tarkentavia kysymyksiä ja varsinkin japanilaiset opiskelijat olivat kiinnostuneita meidä sosiaalijärjestelmästämme.

On ollut hienoa havaita kuinka sujuvasti opettajat vaihtavat kielestä toiseen,siis Tanskasta englantiin ja päin vastoin.

Osa opiskelijoista osaa vain tanskaa ja osa vain englantia mutta löytyy heitäkin jotka hallitsevat molemmat kielet.

 

Perjantaina on huoneiden siivous päivä. Tänään opettajan olessa poissa sain hoitaa huoneiden tarkastuksen itsenäisesti.

Ryhmässäni oli down-poikia jotka puhuivat vain tanskaa.

Mutta tuli kuin tulikin ne huoneet siivottua.

Illalla opiskelijat kokoontuivat hiomaan ohjelmaa perheiden ja ystävien päivään.

 

Päivi,     Kiipula

Loppuviikko

Torstai 23.10

Aamu alkoi sateisena. Koko päivä liikekannalla. Kävimme katsastamassa työssä olevan opiskelijan työpaikan ja samalla opiskelija, koulun opinto-ohjaaja ja työvoimatoimiston sekä työpaikan edustajat kirjoittivat työsopimuksen vuodeksi. Työpaikkana oli pieni ravintola Eeklovissa 60 kilometriä Bryggestä. Opiskelija työskentelee siellä kolme päivää viikossa. Työsopimus allekirjoitettiin nyt koeajan jälkeen- opiskelijaan oltiin erittäin tyytyväisiä. Samoin opiskelija itse oli mielissään tästä mahdollisuudesta.   

Seuraavana matkasin palaveriin johtajan kanssa.  Koululla on kolme erilaista toimipistettä melko lähekkäin. Koulun puutarhalla ja maatilalla oli syystyöt käynnissä, sesonki koittaa viikon kuluttua myyntipuolella, 1.11 Belgialaiset vierailevat hautausmaalla muistelemassa poisnukkuneita lähimmäisiään. Tyypilllinen , kukka joka viedään haudoille tähän aikaan on iso, valtava ruukkukrysanteemi puutarha loisti kaikissa mahdollisissa väreissä. Joulukuusia voi hakea halutessaan koulun tarhalta ns ekologisella "täysihoitoperiaatteella"; valitset kuusen, se toimitetaan sinulle jouluksi ja voit tuoda sen takasin hoitoon puutarhalle, josta se tuodaan sinulle seuraavana vuonna. Maatilalla oli lampaita ja kanoja. Rehua kasvatettiin myyntiin hevosille. Maissipellolta oli sato jo korjattu.

Yhdessä toimipisteessä oli erilaista "työssä-avustavan" henkilöiden koulutusta. Opiskella voi mm parturialalle, rakennusalalle, hoitoalalle, puutarha-alalle, metallialalle. Koululla oli tuottava keittiö-ruokala jossa tehtiin ruokaa myös koulun ulkopuolelle myyntiin. Hyvä idea oli koulun omin voimin toteutettu maalauskampanja: käytävien seinät oli maalattu teemojen mukaan. Esimerkiksi musiikkiluokan lähiseinät oli maalattu musiikkiin liittyvien soittimien kuvin. Tapasimme palaverissa myös koululla vierailleet tarkastajat. Kaikki asiat tuntuivat olevan kunnossa, joten saimme siirtyä takaisin "kotikoululle". Kello olikin 17 ja käsityökerho kokoontui. Osallistuin kerhon kokoukseen ja ohjelmassa oli "käsivarsikudonta"- opettelin uuden tekniikan illan aikana, hyvä päätös päivälle.

Päällimmäiseksi jäi keskustelu käsityö-taideaineiden tuntimäärästä ja tarpeellisuudesta opetuksessa, kaikki tapaamani henkilöt kannattivat aineiden pitämistä opetussuunnitelmissa! Myös opiskelijat olivat yhtä mieltä asiasta.

Perjantai 24.10.14

Retkipäivä, lähdimme opiskelijoiden kanssa koululautoilla 50 kilometrin päähän Kemmeliin. Paikkakunta liittyy läheisesti Ensimmäiseen Maailmansotaan; englantilaiset saivat australialaisten avustuksella saksalaiset siirtymään. Katsoimme dokumentin Zero Hour ja sen jälkeen kävimme sodanaikaisessa bunkkerissa, näimme osan maanalaista käytävistä, niitä kaivettiin käsin hiekkaan 40 metriä maan alle. Työ kesti kaksi vuotta. Suuressa räjäytyksessä menehtyi 50 000 ihmistä. Opiskelijat olivat hyvin perillä maansa historiasta, sen aikaisista tapahtumista.  Liikuimme pikkuryhmissä loppupäivän Peace Villagen alueella opetukselliseen Gps-peliin osallistuen. Erilaiset "kätköt" teettivät töitä kaikilla, oli hienoa seurata opiskelijoiden keskittymistä. Kätköjä haettiin vihjeiden avulla kartasta. Yksi kätkö oli kirkossa, yksi hautamuistomerkin sisällä, yksi viljapellonreunalla. Kaikki kätköt käytyämme, kokosimme löydetyistä tarvikkeista jalkapallon. Retki päättyi "matsiin" osallistujien kesken. Päällimmäisenä tänään hieno yhteistyö. Hieno viikko takana.

Eeva-Maija

Terveiset!

Hola,

Eilen olikin pitkä päivä töitä klo 8-24. Tosin päivällä oli vähän aikaa vapaata. Aamusta menin taxilla Elcheen jossa psykiatri minua vastassa ja matkamme jatkui Oriehuelan hospitaaliin. Se on keskussairaala. Siellä olin psykiatrin mukana osastolla konsultaatoissa tosin potilaalla olikin enemmän neurologisia ongelmaa. Tapasimme nuoria psykiatrin vastaanotolla joilla vanhempien kanssa ongelmia. Heille suositeltiin multi family ryhmään.

Osastolla vieraillessani minulle esiteltiin suljettu aikuisten psykiatrinen osasto jossa ei hoito mielestäni juurikaan poikennut Suomesta. Lääkitystä, sähköhuolto ja max kuukauden hoitoajat. Taloudellisen tilanteen takia heillä myös hoitajia vähennetty. Hoitajina sekä miehiä että naisia.
Ilmeisesti sairaalapaikkojen vähyyden vuoksi tänne saapui nuori tyttö toiselta alueelta vanhempiensa kanssa. Hänellä skitsofrenia ja nyt hän ei ollut syönyt kuuteen päivään harhaisuuden takia.

Akuutti/vastaanotto osastolla potilaat odottivat siirtoa ja tutkimuksia verhoilla eristetyissä huoneissa omaisten kanssa. Aseptiikka kiinnitti huomiotani koska en nähnyt käsidesifektio aineita missään. Joillakin hoitajilla lenkkitossut jalassa. Kirjaus sähköiseen verkkoon kuten meillä.

Iltapäivällä osallistuin jälleen ryhmään jossa mukana kuusi perhettä. Siis isä ja äiti tai vain toinen vanhemmista alle koulu ikäisten lasten kera. Heillä enimmäkseen vanhempien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Ensin olimme kaikki yhdessä jonka jälkeen lapset siirtyvät toiseen huoneeseen leikkimään kahden työntekijän kanssa. Lopuksi olimme vielä kaikki yhdessä ja yhteenveto esille tulleista asioista.

Siirryttiin Elcheen jossa minulla oli vapaata ostos aikaa yksin. Illalla jälleen multi family ryhmä jossa olinkin jo viime viikolla. Ryhmässä oli muutama uusi asiakas ja suurin osa samoja osallistujia kuin viikko sitten. Jokainen kertoo tilanteesta ja kuulumisistaan ja ryhmä antaa neuvoa ja tukea ja tarvittaessa psykiatri ns. ohjaa keskustelua, mutta hakee ratkaisuja ryhmäläisiltä.
Kahden tunnin istunnon jälkeen siirrymme syömään viereiseen ravintolaan kuten edellisellä kerralla. Heillä hauskaa ja puhetta tulee mielestäni ihan meteliin saakka. Kahdella ryhmäläiselle oli syntymäpäivä ja he tarjosivat täytekakkua. Facebookit kiersivät esitellen uusien poikaystävien kuvia.

Paikalliset työkaverini ovat kovasti tulossa Suomeen siis psykiatri, psykologia ja sairaanhoitaja. He ovat olleet kerran aikaisemmin Suomessa. Asia jäi tässä vaiheessa avoimeksi. Toivotin heidät sydämellisesti tervetulleeksi. Heidän toivomus olisi tulla esittelemään seminaareihin tätä ryhmä hoito/kuntoutusmallia sekä lomailemaan Suomen Lappiin, jossa psykiatri voisi kirjoittaa loppuun väitöskirjansa. Ilmeisesti heillä olisi mielenkiintoa tavata Seikkula ja tutustua hänen kehittämänsä hoitomallin.

Minulle avautui se, että ammattilaiset asettuvat asiakkaan tasolle ja kuuntelevat heitä ns. Asettuvat samalle tasolle ja uskovat siihen että ratkaisut löytyvät asiakkailta itseltään. Minulle sanottiin usein, että asiakkailla on kykyä ja voimavaroja ja resursseja. Tässä meillä varmasti oppimista koska asetumme ammattilaisen rooliin. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus oli aktiivisessa käytössä. Mietin ammattilaisen jaksamiseen liittyviä asiota, koska asiaskontakteja yhden työpäivän aikaan voi olla lähes 100? Minulla oli tässä vielä se suoja, että en osaa espanjaa jolloin en ymmärtänyt tai minulle käännettiin vain osa asiakkaiden vaikeuksista.

Ryhmä muotoisessa toiminnassa ovat läsnä meille niin ajankohtaiset terveyden edistäminen kuin varhainen puuttuminenkin. Paljon voisimme kehittää omaa toimintaamme pois yksilö keskeisestä hoitotyöstä ja nähdä ongelmien sosiaalisen merkityksen. Tietysti mietin kulttuuriamme jossa on vaikeampaa puhua asioista. Pois byrokratiasta ja kohti ns. kevyempiä hoitomalleja.


Näissä mieleisiä tänään torstaina! Jatkan vielä tätä kirjoittelua myöhemmin kunhan välillä vedän henkeä.

Terv Kaija
Seurakuntaopisto Pieksämäki
Lähetetty iPadista

Olen ollut täällä Tanskassa seuraamassa opetusta eriryhmissä ja ohjannut opiskelijoita parhaani mukaan. Oman haasteensa tuo kieli koska osa oppilaista ei puhu muuta kuin tanskaa, osa sitä vastoin vain englantia.
Maanantaina seurasin opetusta Alem-ryhmässä. Tämä ryhmä opettelee oman elämän hallintaa. Päivä aloitettiin reippaalla lenkillä koska opiskelijat viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan koneella pelaten tai ollen Facebookissa.
Tämän tunnin tavoitteena oli oman budjetin laatiminen vuodeksi. Lähtökohtana opiskelijan todelliset tulot. Tunnilla käytiin paljon keskustelua rahan riittävyydestä ja siitä mitä tehdään jos ei voikkaan ostaa kaikkea mitä haluaa.
Vielä ennen lounasta keskusteltiin viikonlopusta ja jaettiin työvuorot tälle viikolle.
Iltapäivä vierähti hevostallilla ratsastus. Ryhmää autellen.

Päivi, Kiipulasta

Tiistai-keskiviikko

Tiistai 21.10-keskiviikko 22.10.14
Tiistaina aloitin aamun opinto-ohjaajan kanssa Bryggen rautatie-linja-autoasemalla, etsimme kaupungilta opiskelijaa, tuloksetta. Kävimme keskustan ammattikoululla (samaa koulua, vain eri tiloissa) myös katselemassa, mutta vieläkin vesiperä. Tässä keskustan ammattikoulussa auto-alan opiskelijat suorittavat opintonsa kolmessa vuodessa. Opiskelijat kertoivat pitävänsä haasteellisista opinnoista ja toivoivat enemmän auton peltikorjaukseen liittyvää työtä, ryhmillä oli kaksi päivää pajatyötä ja kolme teoria-opintoja. Pojat kertoivat tulevaisuuden suunnitelmissa olevan työllistyminen heti opintojen jälkeen.

"Kotikoulullani" liityin maalaus/koristemaalaus tunneille. Osa opiskelijoista oli vuorostaan keittiötöissä ja yksi vasta-aloittanut poika maalasi korjausmaalauksia keittiössä. Todella siistiä jälkeä opiskelijat olivat tehneet korjatessaan koulun käytäviä ja portaikkoja. Koristemaalaukset ja tapetointi oli kehuttavan kaunista. Muurausta ja siihen liittyviä asioita opiskellaan samassa rakennuksessa, kuten myös puualaa ja metallialaa. Koululla on kaikki tarvittavat laitteet ja välineet. Kaikki opetussuunnitelman mukaan tehdyt työt dokumentoidaan ja säilytetään kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaa tarkistusta varten. Osa tarkastajista on toisen koulun opettajia: töistä mm seurataan laatua ja määrää. Myös poissaolot dokumentoidaan päivittäin, ne ovat nähtävissä ministeriötä myöten. Keittiössä olevat opiskelijat tekevät koululla tarjottavan lounaan, henkilökunta voi tilata itselleen lounaan lämpimästä ruoasta/ salaatti vaihtoehdosta, myös voileipävaihtoehto oli tarjolla. Lounaan jälkeen osallistuin ryhmätöissä tietokilpailuun- opiskelijat tulkkasivat kysymyksiä flaaminkielestä englanniksi.
Keskiviikkona olin yritysryhmässä; opiskelijat opiskelivat kaupanpitoon liittyviä asioita. Kauppa oli tehty näyteikkunaa myöten Halloween teemalla. Kaupassa on kassakone, kylmälaitteet, kioskimyytävää/välipalaa, sekä omia valmistettuja käsitöitä. Teemaan liittyen "karmaisevan todellisen näköisiä hiirenloukkuun katkenneita sormia" (mantelimassa, joka oli maalattu peiteväreillä) Opiskelijat pitivät kaksi kertaa päivässä auki kioskimyymälää. Tänään oli tarjolla Halloween kurpitsakeittoa 0,50 e hintaan, sekä kioskimyyntiä (myös opiskelijoiden koristelemia kummitustikkareita) Ruuhkakin ehti muodostua heti kaupan auettua. Myyntiin liittyviä asioita opiskeltiin aluksi myös teoriassa- matemaattiset tehtävät vaativat apua ja motivointia- kaikesta selvittiin.

Päällimmäisenä nuorten arki:
Belgiassa nuorten keskuudessa iso ongelma ovat erilaiset huumeet. Myös todella nuoret lapset kokeilevat ja käyttävät koviakin aineita, koska niitä on helposti saatavilla. Kouluissa ei testata opiskelijoita, lääkärit tekevät sen tarvittaessa.



Eeva-Maija

Viro/blogi

Tere!

Ensimmäinen työviikko on lähtenyt mukavasti käyntiin. Sain eilen oman työhönopastajan, Ingridin,  ja hän antoi minulle ensimmäiseksi työvaatteet ja avaimet, jotta pääsen kulkemaan kaikista ovista. Lisäksi hän neuvoi minulle kellokortin käytön, koska joka kerta kun lähtee henkilökunnan ovesta esimerkiksi tauolle, on leimattava itsensä ulos. Jos et ole leimannut itseäsi ulos, niin et pääse myöskään enää takaisin sisälle. Ingrid antoi vielä tarvittavat välineet eli hanskat ja veitsen, joten eikun hommiin. Ensimmäinen päivä kului hedelmä- ja vihannesosastolla. Sääntönähän on, että tuoreempi tulee aina alimmaiseksi, joten siinä sai siirrellä omenoita ja päärynöitä. Samalla poistaen huonot tuotteet. Hävikkiä ei noin vain laiteta roskiin, vaan kaikki kirjataan ylös. Asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi venäjänkielisiä. Monet tulivat kysymään onko mandariinit hyviä tai appelsiinit makeita. Erään asiakkaan kanssa etsimme yhdessä juustohyllyn. Hevi-osasto taitaa olla se, josta on helpointa kysyä apua. Eräs mies tuli myös huomauttamaan minulle, että vaaka antaa halvemman kilohinnan kuin mitä hintalappu sanoo. Kohta Ingrid toi oikean hintalapun. Epäilenpä, että Suomessa asiakas olisi hyvinkin hiljaa J. Päivän päätteeksi tapasin vielä Prisman johtajan Ailin. Täytyy sanoa, että kylläpä tuntui illalla jaloissa, joten ilta kului hostellissa jalkoja lepuutellen.

Tänään sain sitten opastuksen lihatuotteisiin. Asiat ovat osaltaan jo tuttuja omilta Prisma-vuosilta. Vaikeinta oli varmaan löytää tuote oikealle paikalle, varsinkin jos ei ollut ”mallia” esillä. Kaikki tuotteet tulevat heti aamusta ja ne kaikki laitetaan odottamaan hyllytystä keskelle käytävää. Tämä tietysti vaikeuttaa asiakkaiden liikkumista. Tavaraa oli todella paljon ja parhaimmillaan meitä taisi olla viisi henkilöä hyllyttämässä. Aina kun näytti siltä, että kohta saadaan tuotteet hyllyyn, niin jostain sitä vaan tuli uutta. Täällä firmat tuovat omat tuotteensa, eikä keskusvaraston kautta niin kuin Suomessa. Tyhjät laatikotkin piti muistaa pinota firmoittain. Tälläkin osastolla monet asiakkaat tulivat kysymään tuotteiden hintoja. Rankkaa oli laatikoiden nostelu, joten illalla ei jaksanut muuta kuin hurauttaa toiseen ostoskeskukseen Kristiineen syömään. Huomenna lienee luvassa leipäosasto.

terkuin,

Päivi

Toinen työviikko Göteborgissa

Toinen työviikko on nyt yli puolenvälin. Työpäivät toistuvat tietyn rutiinin mukaisesti. Lapset ovat tulleet tutummiksi ja muistan jo kaikkien nimet J. Ajan kuluessa lapset ovat alkaneet lähestyä minua samaan tapaan kuin muitakin päiväkodin tätejä, vaikken edelleenkään kielipulman takia kaikissa asioissa pysty heitä auttamaan. Mutta leikkimiseen ja pelaamiseen riittää huonompikin kielitaito. Luen paljon lapsille ruotsinkielisiä kirjoja, joiden kautta sekä he, että minä opimme uusia sanoja.

Tänään kävin tutustumassa folkhögskolanin muuhun toimintaan ja kursseihin rehtorin opastuksella. Juttelin paikanpäällä opettajan kanssa, joka toimii opettajana sosiaalialan opiskelijoille. Kurssin nimi on Behandlingspedagog med psykiatrisk och etnokulturell profil. Ymmärsin, että valmistuttuaan opiskelijat voivat työskennellä mielenterveys- ja päihdehoitajina sekä lasten ja nuorten parissa erilaisissa laitoksissa. Kurssille päästäkseen täytyy opiskelijalla olla jo pitkä työkokemus alalta, mutta ei vielä pätevyyttä työskentelyyn. Opinnot kestävät kaksi vuotta ja siihen sisältyy työharjoittelua noin 25 viikkoa. Työharjoitteluita ohjaa opettaja sekä työpaikalla nimetyt ohjaajat samaan tapaan kuin meilläkin. Työelämän ja koulun edustajien välillä on säännöllisesti kokouksia, joissa käsitellään ohjaamiseen ja opintoihin liittyviä asioita. Opistolla kaikki olivat erittäin ystävällisiä niin opiskelijat kuin henkilökuntakin.

Mia, Kiipula

Koulusta


Nordfyns folkehöjskole sijaitsee Tanskassa Fyn saarella,noin 40 km päässä saaren suurimmasta kaupungista Odenssesta.
Koulua lähin oleva keskus on Bogense,joka on pieni maalaiskaupunki rannikolla. Kaupunki elää vilkkaasti kesäisin ja houkuttelee paljon turisteja mutta nyt kaupunki on jo hiljentynyt talvilepoon
Koulussa on seitsemän eri kurssia käynnissä. Kurssit kestävät 19-25 viikkoon.
Opiskelijoita on 75 ja henkilökuntaa 28.
Opiskelijat osallistuvat paljon arjentehtäviin koulussa:siivoten yhteisiätilat, wc:t sekä luokat.
Tanskassa on tällähetkellä 66 folkhöjksolenia


Päivi, Kiipula

Fwd: Kuvia

Viime viikolla olin vielä yhdessä multi family groupissa. Siinä noin 50 osallistujaa, perheitä joilla hankaluuksia murrosikäisten kanssa. Kovasti oli puhetta ja tunteet kuohui, onneksi paikalla suomalainen äiti joka käänsi minulle. Kiitos siitä. Psykiatri toimi ryhmän vetäjänä ja muutama ammattilainen oli ryhmän jäsenenä. Tässä vertaistuki sekä kokemusasiantuntijuus nousivat arvoon arvaamattomaan. Osa nuorista oli ollut osasto hoidossa ja eräs poika joutui siirtymään ensimmäistä kertaa seuraavana päivänä. Hänellä väkivaltaista käyttäytymistä äitiä kohtaan kotona, bussissa sekä koulussa. Psykiatrilta tuli suoraa puhetta ja joku äiti poistui keskenkaiken paikalta, kun hänen rajojen asettamisen taitoja kyseenalaistettiin. 

Hyvin hyvin mielenkiintoista ja uskoni ryhmän voimaan vaan vahvistuu. Psykiatri kehittänyt tätä hoitomallin ja hyvin tuntuu asiansa osaavan. 

Tällä viikolla vielä menen uudestaan näihin ryhmiin josko aukeaisi vielä uusia näkökulmia. 

Aurinkoisin terveisin Kaija

Lähetetty iPadista

Välitetty viesti:

Lähettäjä: Kaija Kollanus <kaija.kollanus@hotmail.com>
Päiväys: 21. lokakuuta 2014 11.33.22 UTC+2
Vastaanottaja: <kaija.kollanus@hotmail.com>
Aihe: Kuvia

Lähetetty Windows Phonesta

Fwd:

Lähetetty iPadista

Välitetty viesti:

Lähettäjä: Kaija Kollanus <kaija.kollanus@hotmail.com>
Päiväys: 21. lokakuuta 2014 11.34.34 UTC+2
Vastaanottaja: "kaija.kollanus@hotmail.com" <kaija.kollanus@hotmail.com>

Lähetetty Windows Phonesta

Fwd:

Lähetetty iPadista

Välitetty viesti:

Lähettäjä: "Kaija Kollanus" <kaija.kollanus@hotmail.com>
Vastaanottaja: "kaija.kollanus@hotmail.com" <kaija.kollanus@hotmail.com>

Lähetetty Windows Phonesta

Kuvia

Tässä kuvia

Lähetetty iPadista

Välitetty viesti:

Lähettäjä: Kaija Kollanus <kaija.kollanus@hotmail.com>
Päiväys: 21. lokakuuta 2014 11.34.09 UTC+2
Vastaanottaja: "kaija.kollanus@hotmail.com" <kaija.kollanus@hotmail.com>

Lähetetty Windows Phonesta

Päivin ensimmäinen päivä Tanskassa

Tänään olen tutustunut Nordfyns Höjskoleen.

Kierrellyt paikkoja ja yrittänyt ottaa selvää mitä missäkin tapahtuu.

Tavannut paljon uusia iloisia ihmisiä.

Ennen lounasta minut esiteltiin luokalle, jonka kanssa tulen toimimaan tämän kahden viikon ajan.

Tehtäväni on ohjata kehitysvammaisia opiskelijoita, heidän vapaa-aikansa vietossa sekä toimia ohjaajana luokkatilanteissa.

Lounaan jälkeen lähdin avustamaan kotitaloustunnille.

Opiskelijat lähtivät pyörillä kauppaan 3km päässä olevaan Bogensen kaupunkiin.

Palattuaan sieltä keitimme päiväkahvit ja jaoimme työtehtävät . Jokainen alkoi itsenäisesti  tehdä tehtäviään.

Tämä ryhmä tarvitsi hyvin vähän ohjausta . Tämän päivän ruoka sai loppusilauksen uunissa, sillä aikaa me reippailimme pienellä lenkillä.

Ruuan jälkeen siivosimme keittiön ja laitoimme paikat kuntoon ja olimme vapaita viettämään vapaa –aikaa,tosin kello oli silloin jo 19!

 

Päivi, Kiipulan ammattiopisto

VTI-Brygge

Working Abroad vaihto Belgiassa 20-31.10.2014

Brygge

VTI, Leren en verken

Oppilaitos on tarkoitettu 18-23 vuotiaille koulupudokkaille, Bryggen keskustaan matka taittuu 10 minuutissa pikkuautolla tai bussilla. Opinnot kestävät opiskelijasta riippuen 2-4 vuotta. Enemmistö opiskelijoista on poikia. Opiskelijat ovat osan viikkoa koululla opiskelemassa  teoria-aineita ja osan viikkoa opiskellaan työssä tarvittavia taitoja työpaikoilla: kaupoissa, ravitsemusaloilla, auto- ja metallialoilla. Opiskelu tapahtuu flaaminkielellä.

Maanantaina 20.10 vierailemassani ryhmässä oli paikalla 10:stä opiskelijasta kahdeksan. Ryhmän opettaja Astrid on kotoisin Hollannista. Syitä koulupudokkuuteen on hyvinkin paljon tai ne voivat ovat todella erilaisia. Esimerkiksi perhetaustasta kumpuavat ongelmat, haluttomuus opiskeluun tai vaikeus löytää itselle sopivaa/taidoille soveltuvaa oppilaitosta, päihteiden käyttö sekä aiempien opintojen keskeytyminen. Nyt pääasiassa opiskelussa olivat erilaiset opiskelemaan oppimisen taidot- ja tekniikat, sekä arjenhallinnan taidot.

Vastuunottaminen itsestä sekä todenpuhuminen ovat opettajan mukaan taitoja, joita painokkaasti myös opiskellaan. Nuoria yritetään osaltaan "vieroittaa" myös kännyköiden ja internetin käytöstä.

Kouluruokailu tapahtui koululla, opiskelijoiden omassa ruokalassa. Välitunneilla on mahdollisuus käydä välipalaostoksilla läheisessä kaupassa.

Luokkahuoneet olivat pieniä, niissä oli liitutaulut ja yhteinen tietokone. Nuoret olivat mielestäni hyvin sisäistäneet opiskeltavia asioita, luokassa oli rauhallista, opiskelijat olivat mukavan- ja ystävällisen oloisia nuoria. En huomannut kännyköiden "napraamista" tunneilla. Eikä siellä ollut päivän aikaan minkäänlaista järjestyshäiriötä. Henkilökunnalle tarjottiin tauolla kahvia ja paljon erilaisia suklaata sisältäviä Belgialaisia herkkuja.

Päälimäiseksi jäivät tänään opettajan kiteyttämät sanat opetuksen tavoitteista: "rakasta, auta, huolehdi ja kommunikoi"

Terv. Eeva-Maija

Viro/blogi

Tere!

 

Luminen Joensuu on jätetty taakse ja syksyinen Tallinna kutsuu. Kyllä se on vaan nopeaa tuo lahden ylitys koneella. Lentoemäntiäkin nauratti, kun eivät ehtineet tarjoilla kahvia kuin ensimmäiselle penkkiriville, kun jo kapteeni kuulutti laskeutumisvalmisteluista. Tallinnan lentokentältä köröttelin taksilla kohti majapaikkaa, Academic Hostelia. Hostelli sijaitsee Tallinnan teknillisen yliopiston alueella keskellä paikallista Mustamaen asutusaluetta. Tallinnan keskustaan on noin 5 kilometriä ja julkisilla liikennevälineillä pääsee kätevästi hostellin edestä. Hostelli muistuttaa hyvin paljon opiskelijoiden asuntolaa. Jaan pienen keittiön,  WC:n ja suihkun seinänaapurini kanssa. Toistaiseksi siellä on ollut hyvin hiljaista, saa nähdä tuleeko siihen joku asustelemaan. Taksikuski ei ollut ihan selvillä paikan sijainnista, joten jo heti ensi alkuun sain laittaa venäjän kielen taitoani peliin, kun yhdessä suunnistimme perille. Mutta sainpa ystävällistä palvelua. Hieman kotiuduttuani suunnistin saman tien keskustaan. Kävin ostamassa taasen yhden vihreän kortin lompakkooni, joten nyt voin huruutella sydämeni kyllyydestä julkisilla liikennevälineillä. Samalla kävin ostamassa jääkaappiin täydennystä. Ilokseni palatessani huomasin, että minulla on pieni kauppa ihan vastapäätäkin. Lyhyen kävelymatkan päässä oli suuri lasirakennus, jossa ihmisiä istui kahvilla tai ruokailemassa. Pitänee käydä tarkastelemassa joku päivä tarkemmin, yliopiston rakennus lienee. Huomenna alkaa sitten tositoimet Prismassa. Head õhtut!

 

Päivi Luovilta

 

 

Mångakulturella folkhögskolanin toiminnasta

Päiväkoti Viktoria, jossa työskentelen, on siis osa Mångakulturella Finska Folkhögskolanin toimintaa. Tapasin suomalaisen rehtorin ja kertoili koulun toiminnasta ja koulutuksessa ruotsissa ylipäätään. Hän nimitti koulun suomeksi kansankorkeakouluksi ja minulla meni hetken aikaa ymmärtää, että puhutaan samasta asiasta kuin suomessa kansalaisopistoista. Ymmärsin, että koulu tarjoaa vastaavia kursseja joita opiskellaan peruskoulussa ja lukiossa ja antaa mahdollisuuden korkeakouluopintoihin. Kun on suorittanut perustason kursseja voi hakeutua siis tässä Folkhögskolanissa korkeakouluopintoihin, joissa voi opiskella mm. ruotsinkieltä, englantia, matematiikkaa, historiaa, maantiedettä tai uskontoa. Lisäksi koulussa on tarjolla ruotsinkielen keskustelukursseja, korukurssi sekä keramiikkakurssi.

Rahoitus koulun toimintaa tuli monimutkaisesti neljältä eri taholta. Rehtori kertoi, että paljon joutuu laatimaan erilaisia anomuksia ja raportteja, jotta rahoitusta saa.

Koulun kurssit olivat suosittuja ja opiskelijoina siis pääasiassa maahanmuuttajia. Päiväkoti Viktoria tarjoaa lastenhoitoa koulun opiskelijoiden lapsille ensisijaisesti ja vain jos vapaita paikkoja on niin muille.

Ruotsin koulutusjärjestelmästä kysellessäni ymmärsin, että lähes kaikki suorittavat peruskoulun jälkeen lukion, jossa suuntaudutaan joko yleissivistäviin tai ammatillisiin aineisiin. Ylioppilastutkintoa ei ole ja rehtorin mukaan lukiosta pääsee läpi vaikka ei olisi juuri mitään kursseja suorittanutkaan. Epäselväksi minulle jäi millaisia ammatillisia tutkintoja nuoret tekevät ja millä systeemillä. Kaiken kaikkiaan Ruotsin koulutusjärjestelmä vaikuttaa äkkiseltään sekavammalta kuin Suomessa.

Tarkemmin kyseltyäni päiväkodin lastenhoitajilta heidän koulutustaustastaan, ymmärsin, että he ovat käyneet kaksi vuotta kestävän kurssin. Tarkempaa selkoa en asiasta saanut, missä ja miten koulutus on suoritettu.

Ruotsalaisesta päivähoitojärjestelmästä kyselin päiväkodin lastentarhanopettajalta. Hän kertoi, että päivähoito on Ruotsissa maksutonta kaikille 3-5 vuotiaille klo 9-14 (muistaakseni näin). Näin myös siis päiväkoti Viktoriassa, vaikka se ei ole kunnallinen päiväkoti, vaan ns vapaa koulu (näin he itse nimittivät toimintaa). Päivähoitoa säätelee opetussuunnitelmat.

Mia, Kiipula

Viro/blogi

Matkakuumetta ilmassa!

 

Maanantaiaamuna hyppään koneeseen ja suuntaan kohti Tallinnaa omalle työssäoppimisjaksolleni. Pitkästä aikaa saan pukea tutut vihreät vaatteet ylleni ja palauttelemaan muistiin hinnoittelun ja hyllytyksen saloja. Työssäoppimispaikkani on Peremarket Prisma Mustamäe. Vaihtoon on valmistauduttu lukemalla ahkerasti oppaita, kyselemällä vinkkejä kollegoilta, tutkimalla nettiä ja tietysti opettelemalla kieltä. Kyseinen Prisma sijaitsee alueella, jossa asuu paljon venäjänkielisiä, monet työntekijätkin Prismassa ovat venäjänkielisiä. Tämän vuoksi saan palauteltua mieleeni myös venäjän kieltä. Kerronpa sitten enemmän tulevissa blogeissa, miten matkani etenee. Hieman jännittää, mutta sehän kuuluu asiaan. Sen verran vielä itsestäni, että toimin Ammattiopisto Luovissa Liperin yksikössä atto-opettajana.

 

terkuin,

 

Päivi Luovilta

 

--------------------------------------------------------------------------------------

Suomi tarvitsee kaikki kädet - Ammattiopisto Luovi

 

Päivi Palviainen

ammatillinen erityisopettaja

Ammattiopisto Luovi

Liperin yksikkö

Silmutie 24, 83430 Käsämä

puh. 040 319 3377

paivi.palviainen@luovi.fi

www.luovi.fi

www.facebook.com/ammattiopistoluovi

 

Muutamia kuvia päiväkoti Viktoriasta

Päiväkoti sijaitsee keskellä suuria kerrostaloja, mutta alueesta on tehty kuitenkin viihtyisä monine puistoineen ja viheralueineen.

 

Muutoin päiväkoti on tiloiltaa samanlainen kuin päiväkodit suomessakin. Päiväkodissa toteutetaan Montessori pedagogiikkaa ja se näkyy tiloissa siten, että eri huoneissa ja nurkkauksissa on kussakin omaan teema-alueeseen liittyvää välineistöä.

Päiväkodin arkea

 

Lapset saapuvat päiväkotiin noin 8.30-9 aikaan. Aamupalaa en ole nähnyt lapsille tarjottavan, mutta noin klo 10 tarjotaan välipalana omenaa. Aamupäivän aikana lapsilla on aikaa vapaaseen leikkiin ja pelaamiseen, noin klo 10 välipalan jälkeen on samling eli kokoontuminen piiriin. Tällä viikolla aiheena on ollut hyvä ystävyys ja hyvät käytöstavat. Teemaa käydään läpi yhteisesti tarinoiden ja leikkien avulla.

Kokoontumisen jälkeen valmistaudutaan ulos ja ulkona ollaan ruokailuun saakka. Ruoka jota päiväkodissa tarjotaan, on halal-ruokaa ja päiväkodilla on oma kokki sitä valmistamassa.

Säästä riippuen ruoan jälkeen mennään joko takaisin ulos tai pienelle levolle (munakellon kanssa on huilattu n 15 minuuttia). Suurin osa lapsista päättää päivän klo 14, muutama lapsi on jäänyt pidempään ja heille tarjotaan klo 14 pieni välipala.

Kaikille lapsille on omat esikoulukirjat, joita tehdään opettajan tai lastenhoitajan opastuksella. Tehtävien tekeminen on osa opetussuunnitelmaa ja opettaja kertoo olevan todella tärkeää, että heillä on materiaalia, joilla osoittaa lasten edistyminen, jos päiväkotiin tehdään tarkastus.

Ensimmäisen viikon aikana päiväkodilla on ollut yksi "neuvottelu" lapsen asioihin liittyen ja siinä oli tulkki mukana. Torstaina oli myös vanhempain kokoontuminen. Itse en tähän osallistunut, mutta opettaja kertoi, että vain harvat vanhemmat osallistuvat vanhempainiltoihin. Vanhemmat myös harvoin ilmoittavat, ellei lapsi tulekaan hoitoon ja muutoinkin kaikenlainen ennakkoon ilmoittaminen on harvinaista. Tänään muun muassa eräs äiti kertoi lasta hoitoon tuodessaan, että tämä on lapsen viimeinen hoitopäivä, koska he muuttavat seuraavalla viikolla. Ennakkoon tästä ei ollut päiväkodilla tietoa.

Havaintona ensimmäisestä viikosta verraten suomalaiseen päivähoitoon voisi sanoa, että tietyissä asioissa ollaan huomattavasti rennommin, mutta sitten toisaalta ollaan todella tarkkoja siitä, että kaikki on tehty opetussuunnitelman mukaisesti, jotta on osoittaa päiväkodin tarpeellisuus ja lasten edistyminen. Rennommasta suhtautumisesta kertoo mm se, että lapset saavat tuoda omat polkupyöränsä ja potkulautansa päiväkodin pihalle ja pyöräillä tai potkulautailla ulkoilun aikana. Kypärää ei kukaan käytä, ja Suomessa tällainen ei tulisi kysymykseen, koska jotainhan voisi sattua.  

Kielitaidon oppiminen on tärkeää, ja ryhmän opettaja oli sitä mieltä, että työntekijöiden pitäisi osata hyvää ruotsia, jotta myös lapset voivat sitä oppia. Tämän hän on kokenut pulmaksi toisinaan, koska työntekijät pääosin myös maahanmuuttaja taustaisia. Ryhmän lastenhoitaja, joka on maahanmuuttajataustainen sen sijaan kokee, että hänen on helpompi ymmärtää ja tukea lapsia, koska hän tietää kuinka lapset ajattelevat ja millaisista lähtökohdista he tulevat. Eli monta näkökulmaa on tähänkin asiaan.

Tällä viikolla kävin tapaamassa myös Folkhöskolanin suomalaista rehtoria ja sain vähän laajempaa näkökulmaa heidän toimintaansa. Päiväkoti Viktoria on siis on folkhögskolanin toimintaa. Siitä lisää tuonnempana.

 

Mia

 

Terveiset Alicantesta!

Working abroad on käynnistynyt oikein kivasti.
14.10.2014.
Olin mukana nuorten ryhmässä jossa he kertoivat vaikeuksistaan kotona sekä opiskelussa. Teemat liittyivät vuorovaikutukseen, luottamukseen, itsenäistymiseen, päihteisiin jne. Lopuksi katsottiin elokuva, jossa käsiteltiin samoja teemoja. (Vahinko, nimeä en nyt muista, palaan tähän myöhemmin)
Mielestäni, tämä oli terveyden edistämistä mitä parhaimmillaan. Olen ajatellut, että Espanjassa perhe hoitaa yhdessä kaiken, mutta vaikka on läheisyyttä niin silti voi olla vaikeuksia saavuttaa itsenäisen nuoren asema perheessä.


Keskiviikko 15.10.2014

Nyt on pahin oma jännitys selätetty😃.
Tutustuin yliopistosairaalan psykiatriseen hoitotyöhön. Suljettu osasto toimii lähes kuten meilläkin Suomessa. Huomioitavaa oli akuuttihoito jakson lyhyys muutamasta päivästä max kuukausi. Hoitona lääkitys ja sähkö, vaikeissa tilanteissa. Hyvin korostetusti tuli esille se, että he palaavat perheen luokse ja kenellä ei ole perhettä heidän ongelmansa kroonistuvat ja siirtyvät toiseen sairaalaan. ( Tämän ajatukseni oikeellisuus täytyy vielä tarkistaa myöhemmin?) Ebola nousi keskusteluissa esille koska ensin oli käsitys, että osa tästä osastosta on valmiina näitä potilaita varten mutta nyt onkin suunnitelma hoitaa heidät muualla.

Ilta multi family ryhmässä. Siinä noin 30 osallistujaa, vanhempia joko yksin tai oman nuoren kanssa. He kertoivat omista vaikeuksistaan liittyen oman perheen nuoreen tai nuoret taas omiin vanhempiin. Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoista psykiatriseen sairaanhoitajalle. Minulle aivan uutta, mutta varmasti myös kokeilemisen arvoinen jossain määrin myös meidän kulttuurissa. Tämä toiminta uutta ja ainutlaatuista täällä. Tämän klinikan omistava psykiatri on kehittänyt tämän hoitomallin jota hän käy esittelemässä konferensseissa. Kirjaa hän ei ole kirjoittanut mutta uskoisin, että julkaisuja on tästä mielenkiintoisesta ryhmä työ muodosta. Avoin dialogi ja reflektiiviset kysymykset osasin huomioida. Hankaluus, tässä on se kun en osaa Espanjaa mutta minulle käännetään keskusteluja. Itse voi huomioida kuinka kehonkieli toimii😃.

Tämän klinikan omista tunsi Suomesta ns.Seikkulan mallin ja he olivat hyvin kiinnostuneita tästä.
Toivottavasti heidän tiensä kohtaisivat ja saataisiin Suomeen juurrutettua uudenlaisia hoitokäytäntöjä, juuri terveydenterveyden edistämisen näkökulma huomioiden. Ryhmämuotoinen toiminta on itsehoitoa mitä parhaimmillaan. Näin hyvin vuorovaikutuksellisesti toimiva ryhmä vaatii ainakin meillä Suomessa paljon, koska mielestäni emme ole näin vuorovaikutteisia. (Tai ainakaan minä en ole mukana) Ohjaajan rooli on koota yhteen ja antaa ns. fakta tietoa ja jonka jälkeen jokainen ryhmäläisten soveltaa asioita omalla tavallaan tai mahdollisesti ryhmän tuella.

Varmasti monien mielenkiintoisten asioiden prosessointi jatkuu tämän ja ensi viikon aikana!


Iloa työpäiväännne teille kaikille!
T. Kaija

Seurakuntaopisto Pieksämäki



Lähetetty iPadista

Lopputunnelmissa

Korumessujen viimeinen päivä oli kauheaa huisketta. Voihdoin yhteistietoja monien koulujen, kultaseppien, galleristien ja taiteilijoiden kanssa. Sain myös pomoltani Paulolta ruhtinaallisen lahjan, koska hän oli niin tyytyväinen tekemääni työhön.
Viimeinen työpäivä messujen jälkeen, oli kuittien selvittelyä ja tilityksiä toimistossa.
Messujen viimeisenä päivän oltana oli isot juhlat erään hotellin kattoterassilla. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan näin läheltä tätä kaikkea ja tutustua ja ystävystyä myös paikallisiin ihmisiin.
Väsynyt ja onnellinen.
**** Nimemme on muuttunut 1.8.2014 alkaen, olemme nyt Validia Ammattiopisto ****

26.9.2014 Oban, Scotland

26.9.2014 Last day

I knew it would be really hard for me to leave Lorne Resource center and the last day was really difficult for me. I tried to hold up my tears as long as possible.. The day was quite the same as last Friday. So it made it easier for me, I knew what was going to happen. 

First thing in the morning I had a long talk with Janine. We talked about our use of pictures in communication and Janine taught me how to use the talking mats system. We also talked about Janine coming to visit Turku. I think that would be so wonderful and I truly hope this will happen also!

In the morning we went lawn bowling with a group of clients. I had one client that I instructed in the game, which was a good experience for me. And it was great to see that even in two weeks I got to know the clients so well that they trusted me. After the bowling we enjoyed tea and pancakes.

The last thing I joined in was the music group. There was singing and playing. I got to sing one song in Finnish for the group, which was nice. But the best moment was when Alistair asked me to suggest a song and all I could think was Loch Lomond. Alistair had a group of male clients sing the song for me. The words were actually perfect for this moment.

By yon bonnie banks and by yon bonnie braes,
Where the sun shines bright on Loch Lomond.
Where me and my true love will never meet again
On the bonnie, bonnie banks o' Loch Lomond.

Chorus:
O ye'll take' the high road and I'll take the low road,
An' I'll be in Scotland afore ye;
But me and me true love will never meet again
On the bonnie, bonnie banks o' Loch Lomon'.

'Twas there that we parted in yon shady glen,
On the steep, steep side o' Ben Lomon',
Where in deep purple hue the Hieland hills we view,
An' the moon comin' out in the gloamin'.

(chorus)

The wee birdies sing and the wild flow'rs spring,
And in sunshine the waters are sleepin';
But the broken heart it kens nae second spring again,
Tho' the waefu' may cease frae their greetin'

(chorus)

As I left I got some wonderful gifts. Best thing was a card that most of the staff had written me greetings. Jim T. in Finnish even! 

I was really lucky to get to know the people at Lorne Resource center. I can't thank them enough- they all made my time perfect. I really wish to stay in touch. You are all such wonderful people! 

 Elina 

25.9.2014 Oban, Scotland

25.9.2014 A day trip to Inveraray

On my 9th day at the center I got to join the discussion group on their trip to Inveraray. It takes about one hour to drive from Oban to Inveraray. The plan was to visit the Inveraray Castle and the garden.

First thing we did in Inveraray was that we had lunch at the George Hotel, which is situated in the main street. I have eaten at the George Hotel before and I was really happy to eat there again. They have always offered good food. The atmosphere at the pub is good too. Our food was ordered in advance so it was easy for everyone to just wait for the food.

After lunch the group drove to the castle. The weather wasn't that good unfortunately, so we did not see the garden. But we did see the beautiful castle. I think most of the clients really enjoyed getting to know the castle. Lynn and Fiona knew some ghost stories from the castle and told them to the clients, but I think most of the clients didn't believe them. :) The clients had different styles of getting to know the castle, some sat down as soon as it was possible and enjoyed the paintings and so on. One client read every sign possible and got to know the castle that way.

The scenery between Oban and Inveraray is amazing, this time I missed most of it, because of the misty weather. Better luck next time!

Ensimmäinen työpäivä Göteborgissa

Ensimmäinen työpäivä siis takana. Matkustaminen työpaikalle sujui muutoin hyvin, mutta aamutuimaan kävin raitiovaunulla tekemässä kaupunkikierrosta, kun lähdin väärään suuntaan matkustamaan.

 

Ensimmäinen työpäivä kului päiväkotiin, henkilökuntaan ja lapsiin tutustuen. Lapsia on ryhmässä 20, joista tänään oli paikalla 13 ja he ovat iältään 3-5-vuotiaita. Kielimuuria totisesti oli, mutta onneksi lastentarhanopettaja ryhmässä osaa suomea. Henkilökunta on monikulttuurista, lastenhoitajat ovat Puolasta ja Kosovosta (tästä en kyllä ole aivan varma) ja lastentarhanopettaja suomalainen. Lapsia ryhmässä oli noin 7 eri maasta. Osa lapsista ei puhu eikä ymmärrä lainkaan ruotsia. Toinen lastenhoitajista puhuu arabiaa ja serbiaa ruotsin lisäksi. Hoitaja toimi tulkkina monien lasten vanhempien ja muun henkilökunnan välillä. Hauskaa oli  myös huomata, että lapset olivat tulkkeja toisilleen; joku joka paremmin taisi ruotsin kielen tulkkasi esim. minulle mitä joku lapsi arabiaksi oli sanonut.

 

Monikansallisuus ja -kulttuurisuus näyttäytyvät täällä aivan eri mittakaavassa kuin missään Suomessa. Gårdstenissa, jossa päiväkoti sijaitsee, on 90% väestöstä maahanmuuttajataustaisia. Lastentarhanopettaja kertoi, että alueelle on vaikea saada koulutettua henkilökuntaa, hän on tämän ryhmän ainoa työntekijä, jolla on kasvatusalan koulutus.

 

Itse toimin siis Kiipulan ammattiopistossa sosiaali- ja terveysalan opettajana ja suomalainen päiväkotimaailma on tuttua. Ensimmäisen päivän perusteella tein jo muutamia havaintoja, jotka oleellisesti eroavat meidän totutuista toimintatavoista. Ulos lähtiessä lapset pukeutuivat itse (aivan kuten kuuluukin), kukin parhaan taitonsa mukaisesti. Jos joku ei huomannut laittaa hanskoja tai pipoa, niitä ei kukaan henkilökunnasta alkanut lapsille pukemaan, vaan ulos lähdettiin niissä tamineissä mitä päälle oli saatu. Katsottiin kuitenkin, että kaikilla on kengät ja ulkohousut + takki :). Kukaan ei oikonut takinkauluksia tai laittanut housunrenksuja lahkeiden alle, niillä ei tuntunut olevan kovinkaan suurta merkitystä. Ja hyvinhän lapset ulkona pärjäsivät, vaikkei vaatetus ollutkaan viimeisen päälle ojennuksessa. Ulkona oltiin paljon. Aamupäivällä puolitoista tuntia, jonka jälkeen oli ruoka. Heti ruoan päälle suurin osa lapsista lähti takaisin ulos, vain kaksi lapsista laitettiin päivälevolle.

 

Lisää tarinaa ja havaintoja huomenissa, yritän muistaa ottaa myös kameran mukaani, jotta saan kuvia lisättyä.

 

Mia, Kiipula

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Göteborg 12.10.

Tänään saavuin Göteborgiin ja huomenna alkaa työelämäjakso Montessori päiväkodissa (Mångakulturella Montessori förskola Victoria) Gårdstenin kaupunginosassa. Paikka Ruotsiin järjestyi nopealla aikataululla ja poikkeaa alkuperäisistä suunnitelmistani melkoisesti. Innolla kuitenkin odotan huomista ja uusia kokemuksia. Jännistystä huomiseen päivään tuo työpaikalle löytäminen, matkustaa pitää raitiovaunulla ja bussilla. Lisähaasteena työelämäjaksolle vähäinen ruotsinkielen taitoni, mutta uskon kuitenkin pärjääväni kaikilla kielillä yhteensä ymmärrettävästi :).

 

Mia, Kiipula

Lähtötunnelmat!

Tässä testaan mitenhän tämä toimii kun maanantai aamuna Alicanteen lähtö edessä. Ensi viikko on hyvin suunniteltu ja toisen viikon suunnitelmat vielä vaiheessa. Odotan innolla matkaa ja toivottavasti saan otain omaan työhöni sekä samalla katselen opiskelijoille työssäoppimis-paikkoja.

Monin terveisin Kaija Kollanus
Seurakuntaopisto
Pieksämäki

Lähetetty iPadista

Marjan kontaktien metsästys Barcelonassa

Eilen tein töitä, että löytäisin kontakteja kultasepistä ja opettajista.
Täällä messuilla on monia sekä ulkomaisia, että espanjalaisia kultaseppäkouluja edustettuina.
Toivon voivani tehdä yhteistyötä heidän kanssaan tulevaisuudessa. Varsinkin Valencialainen
Escola d'art superior de Disseny de Valencia kuulosti lupaavalta. Opettajat puhuivat myös englantia.
Massanan koulu, jossa jo vierailinkin vaikutti kiinnostavalta, mutta opettajat eivät juuri puhu englantia, joten känssakäyminen on kohtalaisen vaikeaa.
Laitan oheen ihalemiani töitä Akis Koumas koruineen ja Patricia Dominiguesin veistosmainen rintaneula.
**** Nimemme on muuttunut 1.8.2014 alkaen, olemme nyt Validia Ammattiopisto ****

Kuvia vielä messuilta

Muutama otos messuilta Barcelonasta
**** Nimemme on muuttunut 1.8.2014 alkaen, olemme nyt Validia Ammattiopisto ****