torstai 15. lokakuuta 2015

Working abroad in Isle of Wight College

Hei,
Ongelmia on ollut tietokoneen, nettiyhteyden ja toimimattomien sähkömuuntajien kanssa, mikä todella nyt kysyy kärsivällisyyttä. Tietokoneen aukeaminen on kestänyt tunnin. Puhumattakaan nettiyhteydestä. Tämä oma koulunsa ja yritän hillitä kielenkäyttöni, vaikka nyt haluaisin riehua ja raivota ja heittää kaikki nää sähkövempaimet tuonne läheiseen jokeen ja upottaa ne jonnekin tosi syvälle. Asun ihanassa B & B paikassa, mutta nämä yhteydet eivät toimi. Nyt, kun kone vihdoin avautui niin sähkövirta loppuu ja tuo muuntaja ei toimi.
Muuten olen täällä viihtynyt kyllä hyvin. Koska tämä oma työkoneeni ei toimi niin sain ystävälliseltä talon väeltä lainaksi heidän koneensa edellistä viestiäni varten. Tänään jäin Isle of Wight Collegen kirjastoon töiden jälkeen kirjoittamaan heidän koneellaan, mutta en saanut viestiä lähtemään, ehkä sen tähden, että liitteenä oli liikaa kuvia. Nyt kirjoitan iPadilla ja katsotaan mitä tapahtuu ja tapahtuuko vieläkään mitään.
Olen työskennellyt siis kolmen päivän ajan tuolla Collegessa erityisopetuksessa ja on ollut erittäin mielenkiintoista seurata sitä, miten he työskentelevät ja miten se eroaa Kiipulan työskentelystä. College on iso ja opiskelijoita on n 2000 tässä talossa. Työntekijöiltäkin useita satoja. Pääni on ollut aika pyörällä, koska olen liikkunut ja mennyt aika paljon eri paikoissa ja tavannut paljon ihmisiä.
Pathways nimisessä opetusyksikössä työntekijät kertoivat, että he työskentelevät jatkuvasti eri opetusryhmissä. Näin he pyrkivät välttämään klikkiytymistä ja oppivat tuntemaan myös toiset työntekijät paremmin. Tämä myös vähentää heidän mielestään takanapäin tapahtuvaa pahan puhumista toisista työntekijöistä. Kolmen päivän jälkeen arvioni on, että minut uutena henkilönä otettiin taloon tosi hyvin vastaan ja siellä on ollut hyvä olla. Pathwaysin opetusyksikössä on n. 80 opiskelijaa ja useita kymmeniä työntekijöitä. Yksikkö on opiskelijamäärältään noin Kiipulan Punaportin yksikön suuruinen.
Ihmetellessäni sitä, että miksi opiskelijat ovat koko ajan eri ryhmissä ja miten nämä muutokset tapahtuvat niin minulle kerrottiin, että lukuvuoden alussa jokainen opiskelija saa valita niitä aineita, joita hän haluaa valinnaisista aineissa opiskella. Tähän valintaan käytetään aikaa ja jos opiskelija ei esimerkiksi pysty sanallisesti sitä ilmaisemaan niin siinä käytetään apuna kuvia. Jos myöhemmin havaitaan, että opiskelija on valinnut vääriin niin hänet siirretään hänelle sopivampaan ryhmään.
Tiistai aamuna menin opetusryhmään, missä oli 8 opiskelijaa. Opetus tapahtui keittiössä ja mukana oppitunneilla oli myös kolme pyörätuolilla olevaa opiskelijaa avustajineen, joista kaksi oli Collegen työntekijä ja yksi oli ulkopuolinen opiskelijan oma työntekijä. Opetuksen tarkoituksena oli selvittää näiden opiskelijoiden mikron ja uunin käytön taitoja, itsenäistä selviytymistä ja suoriutumista. Tunneilla oli tarkoitus lämmittää mikrossa pullan tyyppiset sämpylät ja laittaa sämpylän päälle hilloa, minkä sai valita kahden joko aprikoosi- tai mansikkahillon välillä. Toisena tehtävänä oli paistaa uunissa croisantti.
Tulin jo ajoissa klo 9:00 alkavalle opetustunnille ja ryhmän miesopettaja kertoi minulle tarkasti tulevan tunnin kulun etukäteen Smart Board:illa, missä oli tarkasti määritelty tulevat tehtävät, tarvittavat materiaalit ja turvallisuusohjeet. Keittiö oli aivan uusi ja osa tavaroista oli vielä laatikoissa. Tuli mieleen elävästi Punaportti ja siirtymä Perttulasta. Henkilökunta kritisoi keittiön pienuutta ja epäkäytännöllisyyttä ja tottahan se olikin. Pyörätuolilla toimiminen oli hankalaa ja tilaa ei ollut paljoa. Huomasin, että meidän Punaportin keittiö oli monella tavalla toimivampi. Täällä ei ole esimerkiksi ollenkaan mahdollisuutta syödä yhdessä ison pöydän ympärillä kauniisti katetun pöydän ympärillä, vaan jokainen syö omassa työskentelypisteessään ihan itse.
Aamupäivän Opetustilanne oli miesopettajalle aika kiireinen, koska hän sai yllättäen vastuulleen myös toisen ryhmän, jonka opettaja (talon vastaava henkilö, johtaja) joutui lähtemään kriisipalaveriin opiskelijaa koskevan vakavan ja vaikean tilanteen tähden. Myöhemmin hän selvitti asian minulle henkilökohtaisesti toimistossaan. Miesopettaja siis sukkuloi kahden luokan välillä ja toisen ryhmän opiskelijoita kävi välillä myös meidän keittiötilassa. Myös tämä toinen ryhmä valmisti itselleen välipalaa. Opettaja välillä totesi minulle, että tärkeää on pysyä rauhallisena ja pitää langat käsissään muuttuvissa tilanteissa. Hyvin se sujuikin häneltä. Kiitos tästä kuuluu myös opetusta tukevalle henkilökunnalle. Lounaalle avustava henkilökunta ja hyvin paljon tukea tarvitsevat opiskelijat menivät yhdessä.
Iltapäivällä menin 11 opiskelijan ryhmään, joilla oli heidän hyvinvointiinsa ja balettiin keskittyvä opetustunti. Opettajana oli Liz, joka on opettanut vuosia mm. balettia. Alussa Liz kertoi, että näillä tunneilla saa pitää hauskaa ja ottaa rennosti. Opetus tapahtui tanssitalosta, missä oli suuret peilit ja seinällä olevat tukipuolapuut. Istuimme kaikki ympyrän muodossa ja kerromme nimemme. Minä kerroin hieman enemmän siitä, kuka olen, mistä tulen ja miksi olen siellä. Sen jälkeen oli uutisten vuoro ja jokainen sai halutessaan kertoa itseään koskevan uutisen. Minä kerroin, että olen ensimmäistä kertaa Englannissa ja Isle of Wight saarella. Uutisten jälkeen alkoi valmistelu balettia varten eli teimme musiikin soidessa selkeitä ja yksinkertaisia seisaallaan tapahtuvia venytyksiä, kuten niskan, pään, käsien, jalkojen sekä varpaiden ja sormien taivutteluja. Kaikki osallistuivat tähän rauhallisen ja hyvän ilmapiirin vallitessa jopa pojat, joita tässä ryhmässä oli useita. Sitten alkoi itse baletti. Tanssin opettaja meni isojen peilien eteen ja alkoi näyttämään balettiliikkeitä, kuten bliee ja kaikkia muita käsien ja jalkojen liikkeitä. Puhuttelevaa oli se, miten kaikki keskittyivät ja tekivät liikkeitä omien kykyjen mukaan. Jopa vilkkaat pojat, joita oli mukana. Ryhmässä oli myös sellaisia, jotka eivät pysty hyvin puhumaan. Kun balettiliikkeet oli käyty läpi Lizin johdolla niin vuorotellen vetovastuu ja ryhmän balettiliikkeiden johtaminen annettiin jokaiselle halukkaalle opiskelijalle. Tämä kaikki tapahtui kauniin Sibeliuksen Tuonelan joutsenen musiikin siivittämänä. Tunnelma oli hyvin rauhallinen, keskittynyt, sensitiivinen ja koskettava. Suurin osa opiskelijoista oli vuorollaan edessä näyttämässä liikkeitä, joita kaikki muut toistivat samanaikaisesti hiljaisuuden valitessa. Myös minulle tuli vuoro mennä eteen. Jälkikäteen jäin vielä Lizin kanssa juttelemaan tunnin tunnelmista ja tapahtumista. Liz kertoi, että haluaa välittää jokaiselle kokemuksen siitä, että hän on kaunis ja pystyy toimimaan ja liikkumaan kauniisti. Liz kertoi, että välillä hänen tunneillaan nauretaan myös paljon. Tosi upea kokemus myös minulle. Liz kertoi, että opiskelijat olivat aivan itse valinneet tuon baletin.
Tiistai iltana töiden käsken lähdin lepäämään ja rentoutumaan bussiin. Reissasin kolmen tunnin ajan saarella nousematta bussista ja ihailin saaren uskomattoman upeaa luontoa. Istuin kaksikerroksisen bussin yläosan etupenkillä ja nautin näkemästäni. Green green green Fields of England :) Täällä on aivan upeita kuningas Edvardin aikaisia ja viktoriaanista taloja, isoja punatiilisiä taloja erkkeri-ikkunoilla. Ihania pieniä tunnelmallisen idyllisiä kyliä, vanhoja linnoja, paljon historian havinaa, korkeita kukkuloita, joilta avautuu henkeäsalpaavan kaunis näkymä merelle, missä on näkyvissä sekä isoja. Laivoja valoineen että pienempiä purjeveneitä valkoisine purjeineen. Tämä on hyvin pieni saari ja joku täällä muistuttaa menneestä ajasta talojen lisäksi. Kaupat nimittäin sulkeutuvat tosi aikaisin nimittäin jo klo 16:30 - 17:00 erilaiset pikkuliikkeet sulkeutuvat näin sesonkiaikaan ulkopuolella. Tuntuu aivan oudolta kävellä töistä ja nähdä lukuisat kiinniolevat myymälät ja liikkeet. Vain isommat sivussa olevat tavaratalot ovat avoinna ja mikä tuntuu hassulta niin myöhään on avoinna vielä miesten parturiliikkeitä. Ehkä bubeissa viihtyvät miehet myös tarvitsevat näitä palveluja myöhemmin. Täällä järjestetään kesällä paljon erilaisia englanninkielen kursseja ja turisteja on varmasti paljon. Hintataso ei mielestäni ole kovinkaan edullinen, vaikka paikalliset ovat kertoneet, että on täällä myös edullisiakin kauppoja. Nyt pitää mennä nukkumaan, koska aamulla taas aikainen nousu, maukas aamiainen ja lähtö töihin.
Englanti, Isle of Wight, Newport

Kristina Johnson
ammattityönohjaaja
Kiipulan ammattiopisto, sosiaali- ja terveysalan valmentava koulutus
Hämeenlinnan toimipaikka, Punaportti
Käyntiosoite: Hattelmalantie 25, 13100 HML
Postiosoite: PL 13, 14201 Turenki
gsm. 050 390 5871
kristina.johnson@kiipula.fi
www.kiipula.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti